*

Kai Lintunen Yhteiskunta on vielä meidän

Presidentinvaalit ja Nato - nuorallatanssia ilman turvaverkkoa

Presidentinvaalien asetelmia tulkittiin Nato-vastaisuuden voitoksi, kun suurin osa ehdokkaista asettui vastustamaan sotilaallista liittoutumista tulevina vuosina.

Presidenttiehdokkaiden asennoituminen heijastunee saadun demokraattisen mandaatin kautta myös tulevien vuosien puoluepolitiikkaan.

Istuvan ja jatkavan presidentin Nato-asennoitumista saatiin avatuksi vaalien aikana vain vähän, vaikka kysymys on Suomen turvallisuuspoliittisen aseman ja johtamisen kannalta mitä merkityksellisin.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan suuntavaalien tulokseksi saatiin siis lähinnä suuri kysymysmerkki. Suottaapi olla ja suottaapi olla olemattakii.

Vähemmän ajopuuteoriaa ja enemmän faktoja

Niinistön kampanjan turvallisuuspoliittisesti heikoin hetki koettiin, kun ehdokas esitti kriisiaikojen kuitenkin ajavan tosiasialliseen liittoutumiskulkuun.

Moni näki tämän ylittävän turvallisuuspoliittisen varovaisuusperiaatteen rajan: ilman liittoutumissopimuksia ei yksinkertaisesti voi olla mitään syytä olettaa saavansa sotilaallista tukea muista maista.

Sama huomio pätee hallitusohjelmaan kirjattuun ns. Nato-optioon.

Suomella ei ole mitään suoraa sopimuksellista optiota liittyä sotilasliiton jäseneksi, ja – ilmeisesti toisin kuin Ruotsi – Suomi ei myöskään ilmeisesti ole neuvotellut sellaisesta suoraan Lännen kanssa.

Suuressa kuvassa arvoiltaan Länsi-orientoitunut Suomi on siis sotilaallisesti yksin yhä tummuvien pilvien alla. Suomi ei myöskään voi olettaa jäävänsä mahdollisten alueellisten konfliktien ulkopuolelle.

Liittoutumisen edellytykset

Aivan ilman särvintä vaalikeskusteluissa ei kuitenkaan jääty.

Erityisesti Niinistö sitoi Nato-kysymystä lopulta olosuhteisiin.

Yksi olosuhde on Venäjän asennoituminen Euroopan Unioniin ja Länteen (ei siis pelkästään Natoon) yleisesti ja sen vaikutus Suomeen.

Tämä olosuhde on jo ainakin osin realisoitunut ja muutoksen pääsuunta on edelleen Suomelle epäedullinen.

Toinen olosuhde on Ruotsin mahdolliset liittoutumisratkaisut.

Ottaen huomioon Ruotsin porvariallianssin jo tekemän yhteisen ilmoituksen Nato-liittoutumisen ajamisesta osana syksyn parlamenttivaaleja, analyysi Suomen asemasta näiden mahdollisesti nopeidenkin muutosten keskellä jäi kuitenkin presidenttiehdokkailta tekemättä.

Muidenkin kuin sotilaiden on syytä miettiä, millaisen sotilaallisen mielenkiinnon alueeksi Nato-Ruotsin, Nato-Baltian ja Nato-Norjan sekä Venäjän väliin jäävä Suomi yhtäkkiä jäisi.

Kolmas olosuhde - ja Niinistölle ilmeisesti mielekkäin tulevaisuus - riippuu EU:n sotilaallisen yhteistyön kehityksestä.

Todellisuudessa EU:n sotilaskyky perustuu kuitenkin puhtaasti Naton organisaatiolle eikä Nato-mailla ole tässä todellisia muutostarpeita.

Lopuksi

Jo nykyolosuhteiden puolesta Suomen voisi siis kuvitella löytävänsä pikemminkin Naton läheltä kuin oma-aloitteisesti lipumassa siitä poispäin.

Yhteisellä kumppanuusharjoittelulla on tässä oma roolinsa, mutta lopulta kyse on turvatakuista tai niiden puutteesta.

Onkin suuri mysteeri, millä tosiasioihin pohjautuvin perustein presidenttiehdokkaat arvioivat Suomen turvallisuusaseman niin vankaksi, että maalla on varaa jäädä yksin aina kriisioloihin tai ainakin niiden porteille asti.

Vain Sparta olisi Suomelle kateellinen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (43 kommenttia)

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Kaiken voi tulkita monella tavalla. Niinistö sanoi olevansa hallituksen linjalla Natoon liittymisen suhteen. Melko selkä linjaus sille, että kanta on sidottu hallituksen linjaan. Parlamentarismin korostaminen yli oman kannan, on hatun nostoinen teko.

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen

Tällaista viestiä presidentiltä en ole havainnut. Pikemminkin presidentti lienee korostanut perustuslaillista asemaansa: "Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa."

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

"Parlamentarismin korostaminen ... on hatun nostoinen teko"

Tuo on "yli" jonkin on kai oma tulkintasi, mutta Niinistön rehvastelemattomuus huippumandaatillaan on sopuisuuden tolkunsignaali sinänsä. Suomi-neidolla on aina ollut ihmeteltävän menestyksekäs perinne selviytyä, välttää, kiertää, tarttua tilaisuuteen ja yllättääkin. Aina se on tehty niin vähäeleisesti ja provosoimatta kuin suinkin, ainakin ulospäin.

Niinistölle langenneet vastuu ja paineet eivät ole vähäiset, mutta olemme uskoneet ne hänen kantaakseen toistamiseen, myös ratkaisevammalle jatkokaudelle. Pakollisesta ja välttämättömästä pahastakin on onnistuttu työstämään jopa kadehdittua minimihyvää. Suurin potentiaalinen tragedia on aina väistetty, mutta myös tarjoutuviin mahdollisuuksiin on tartuttu luovastikin. Autonomian ajasta hyödyimme kansakunnaksi kasvamalla ja näin torjuimme sortovuosien karikot. Itsenäistymisvuosien 1917-20 uskallus ja rohkeus ilmeni myös keskinäisenä verisenä hajaantumisena, mutta jo muutaman vuoden kuluttua sai punavalkosodan hävinnyt osapuoli koota hallituksen. Ja 1930-luvun alkuvuosiin tultaessa olimme turvanneet demokratian ääriaineksilta kieltämällä sekä kommunistipuolueen että Lapuan liikkeen, mikä loi yhteishenkeä selvitä tulevasta - Risto Ryti ei ollut ainut tiukan paikan tullen luovasti ja uhrautuvasti toiminut Suuressa isänmaallisessa puolustussodassamme 1939-45 jälkiselvittelyineenkin.

YYA-kausi merkitsi Suomi-neidolle monenlaista nöyryytystä, mutta myös rusinoiden noukkimista pakkopullasta. Valitettavasti vain pallopullaa jatkettiin yliajalle vapaaehtoisesti jopa poikkeusmenettelyin vielä koko bilateraalisen liturgiapakon ja sen perustana olleen vastakkainasettelun poistuttua. Sellainen ei saa uusiutua pelkästään vanhaan kekkoskaavaan pysähtyneisyyden vuoksi, vaikka tuota lukkarinrakkautta suosittaisiinkin "rajatylittävänä kv. rauhantyönä".
- Ks. http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250162-e...

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Sopimukset ovat merkityksettömiä ellei inressit yhdy.

Hitler teki sopimuksen Stalinin kanssa Suomesta ja pyörsi sopimuksen ennenkuin muste kuivui.

Kaksi kerta suurvalta on tullut sotilaineen Suomeen ei Suomea auttamaan vaan omasta intressistä.

Ukrainassa USAn intressi on estänyt Venäjää ottamasta venäjänkielisen Itä-Ukrainan haltuunsa ilman Natoakin.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

"Sopimukset ovat merkityksettömiä ellei inressit yhdy."

Vapaaehtoisia keskinäisiä sopimuksia ei tehdä ilman, että osapuolilla on ajatus sopimuksen mielekkyydestä. Siksi en esimerkiksi tee uutta sähkösopimusta vaikka myyjä puhelimessa sitä ehdottaakin.

"Hitler teki sopimuksen Stalinin kanssa Suomesta ja pyörsi sopimuksen ennenkuin muste kuivui."

Kahden diktaattorin välinen sopimus ei ole miltään osin verrattavissa Natomaiden keskinäiseen sopimukseen. Kannattaa tutustua noiden kahden väliseen sopimukseen ja verrata sitä Naton jäsenyyssopmukseen, jos ymmärrys riittää.

Ennen sopimuksen pyörtämistä Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat Puolan ja aloittivat siten II maailmansodan. Sen lisäksi NL valloitti Baltian maat ja kävi Talvisotana tunnetun valloitussodan Suomea vastaan. Se siitä musteen kuivumisesta.

"Kaksi kerta suurvalta on tullut sotilaineen Suomeen ei Suomea auttamaan vaan omasta intressistä."

Natojäsenyyden tarkoituksena on, että kolmatta kertaa ei tule.

"Ukrainassa USAn intressi on estänyt Venäjää ottamasta venäjänkielisen Itä-Ukrainan haltuunsa ilman Natoakin."

Ukraina olisi Naton jäsenenä välttynyt Venäjän hyökkäykseltä.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin arvaamaton politiikka on vetänyt pohjaa pois kaikesta läntisestä yhteistyöstä ja eritoten Natosta. Venäjän median kirjoituksista viime päivinä on havaittavissa, että Venäjä käyttää tilaisuutta hyväkseen ja on melko avoimesti painostamassa Sauli Niinistöä ja Suomea uuden "puolueettomuuden" linjalle - jollei pidemmällekin Moskovan suuntaan. Kun lännestä puuttuu ankkuri, Suomen valtiolaiva voi hyvinkin ajelehtia kohti itäisiä vesiä.

https://ria.ru/radio_brief/20180129/1513497772.htm...

http://jounisnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2500...

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen

Trumpin ulkopoliittinen yllätyksellisyys ei ole mielestäni vielä säteillyt suoraan Yhdysvaltojen sotilaspolitiikkaan. Olisikohan Yhdysvalloissakin omat varautumiskeinonsa ko. yllätyksellisyyttä vastaan.

Käyttäjän SeppoLavonen kuva
Seppo Lavonen

Hyvä kirjoitus.

Lakimies Kai Lintunen toi esiin monta oleellista turvallisuuspoliittista asiaa, jotka lakimies Sauli Niinistön olisi pitänyt tuoda esiin ja selittää selkokielellä jo presidentinvaalikampanjassaan.

Niinistön mukaan Nato-jäsenyys pitää ottaa "vakavaan harkintaan", jos:

- Venäjä alkaa pitää Suomea Nato-jäseniin rinnastettavana vihollisena,

tai

- Ruotsi liittyy Natoon.

Ensimmäinen kohta on toteutunut jo nyt. Venäjä pitää vihollisenaan koko länsimaista demokraattista maailmaa mukaanlukien EU ja sen jäsenvaltiot. Kuulumme joukkoon. Ei tämän pitäisi olla epäselvää kenellekään, joka muistaa Putinin München-puheen 2007 ja on sen jälkeen seurannut Kremlin yhä aggressiivisemmaksi käynyttä retoriikkaa ja toimintaa. Suomi on saanut siitä osansa.

Toinen kohta toteutuu hyvin suurella todennäköisyydellä syksyllä pidettävien Ruotsin valtiopäivävaalien jälkeen, mikäli Nato-jäsenyyttä puoltava porvariallanssi muodostaa hallituksen.

Presidenttinä Niinistö joutunee siis kohtalaisen pian näytön paikkaan osoittamaan myös teoillaan, mitä hän konkreettisesti tarkoittaa Nato-jäsenyyden "vakavalla harkinnalla". Saamansa mandaatin vahvuudesta sen ei ainakaan pitäisi olla kiinni.

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen

Ruotsin edesottamuksia on syytä seurata todella tarkalla silmällä. Parhaimmillaan erittäin läheisen yhteistyön kautta, mistä ei valtiomiestasolla ole kylläkään ainakaan suoria merkkejä. Yhtäkkisen Nato-Ruotsin oloissa vaarana on, että Suomesta tulee eräänlaista sotilaallista ei kenenkään -maata, johon kohdistuu aivan uutta mielenkiintoa ilman että Suomi tekee itse mitään.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Venäjä ei ole koskaan hyökännyt NATO-maahan, eikä Putinin mukaan tule sellaiseen hyökkäämään. Suomi ei yksin päätä NATO-jäsenyydestään. Tilanteiden kiristyessä (esimerkiksi Turkki-Syyria-Venäjä-USA) lienee selvää, että mahdollinen jäsenyys on entistäkin vaikeampaa kaikkien NATO-maiden hyväksyä. Trumpin lievästi sanoen tempoileva ulkopolitiikka ei tee tilannetta yhtään helpommaksi. Suomen olisi pitänyt hakea jäsenyyttä viimeistään Ukrainan (ensimmäisen) kriisin aikoihin, nyt se taitaa olla myöhäistä.

Venäjän on äärimmäisen helppo estää jäsenyys provosoimalla rajaselkkaus.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

On huomattava myös, että Natoon liittyminen ei ole mikään yksipuolinen ilmoitusasia Suomen taholta, ja normaalisti prosessi kestää vähintään toista vuotta – turvatakuut astuvat voimaan vasta jäsenyyden myötä.

Jos junaan nousua "vakavasti harkitsee" kovin pitkään, saa tietyn hetken jälkeen jäädä vain katselemaan perävaloja.

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen

Lisäksi Suomen intressissä on pystyä sopimaan juuri tietynlaisesta liittymissopimuksesta selkein työnjaoin Itämeren alueella. Pitkähkö prosessi, joka olisi tullut aloittaa jo syvän rauhan aikana.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

NATO-asiaa spekuloidessa kannattaa ajatella tapahtumien todennäköistä kulkua seuraavissa kahdessa tapauksessa:

1. Suomi ei ole NATO:n jäsen ja vakava sotilaallinen kriisi ja uhka nousee NATO:n
ja Venäjän välille. Tällöin Venäjä tulisi miehittämään Suomen liki varmasti
luoteisrajallaan Pohjois-Euroopassa.

2. Suomi on NATO:n jäsen ja vakava sotilaallinen kriisi ja uhka nousee NATO:n ja
Venäjän välille. Tällöin Venäjä miettii varmasti kaksi kertaa haluaako haastaa
NATO:n avoimeen sotaan koko läntisellä pitkällä NATO-rajallaan.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Hyvä ja perusteltu kirjoitus.

Jos ja kun Ruotsi jättää Nato-hakemuksen, Suomen pitää olla sotilaallisesti hyvin varautunut. Pitää vain toivoa että Ruotsi kertoo asian Suomelle ensimmäisenä. Venäjä kyllä osaa nopeasti tehdä johtopäätöksiä, mihin leiriin se Suomen haluaa. Suomi, Valko-Venäjä ja Ukraina olisivat käytännössä enää vapaasti otettavissa sen jälkeen kun turvatakuut jenkeiltä jo saanut Ruotsi jättää hakemuksen.

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen

Kiitos. Ruotsin kanssa on todella syytä edetä hand i hand, vaikka valtiomiestasolla tällaista ei kyllä ainakaan suoraan ole tällä hetkellä havaittavissa.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

Nuorallatanssi jatkuu niin kauan kun Putin on vallassa. Putinin luopuessa voi olla mahdollista, että Suomelle tulee mahdollisuus hakea Natojäsenyyttä.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Kun Niinistö sai kansalta erittäin vahvan mandaatin toimia presidentillisissä tehtävissä seuraavat kuusi vuotta, joista tärkeimmäksi todettiin vaalikeskusteluissa maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoitaminen, niin miksi hän lopullisessa Nato-päätöksessä, liitytäänkö puolustusliitttoon vai ei, edellyttää kansanäänestystä??
Minkä vuoksi presidentti tarvitsisi ikään kuin toisen mandaatin kansalta oleellisesti tehtäviinsä kuuluvassa päätöksenteossa? En ymmärrä!

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen

Niinistö perusteli omaan näkemystään kansanäänestyksen tarpeesta vaalikampanjassaan jonkin verran: https://www.is.fi/presidentinvaalit2018/art-200000...
Kysymyksesi on silti hyvä: muuttaako presidentin vaaleissa saama vahva demokraattinen mandaatti jotenkin myös hänen näkemystään kansanäänestykseen?

Käyttäjän esalehtinen kuva
Esa Lehtinen

Itse asiassa Niinistö toteaa, että "kansan mielipidettä on jollain tavalla kuultava Nato-jäsenyydestä päätettäessä". Tulkintani tästä on että sananmukaisesti Niinistö ei vaadi kansanäänestystä vaan kansan mielipiteen voi kuulla jollakin muullakin tavalla. Mikä sitten voidaan tulkita "kansan mielipiteen kuulemiseksi" on eri asia.

Ei niin vilkaskaan mielikuvitus voi jopa pitää Niinistön valintaa tasavallan presidentiksi tällaisena mikäli Niinistön esittämien NATOon liittymisen ehtojen katsotaan täyttyneen. Toisinsanoen, äänestäessään Niinistön presidentiksi kansa äänesti myös NATOon liittymisen puolesta mikäli Niinistön esittämät NATOon liittymisen ehdot toteutuvat.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #28

En oikein keksi toista tapaa "kansan mielipiteen kuulemiseksi" kuin jonkinlainen kyselytutkimus, galluppi. Se taas ei sovi kenenkään turvallisuuspoliittiseen päätöksentekoon osviitaksi mitenkään.
Kyllä se niin on, että maamme turvallisuuspolitiikkaa ei hoideta kansanäänestyksin eikä gallupein!

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Vahva mandaatti on nolla-merkityksellinen käytännön tasolla. Niinistö ei voi viedä Suomea Natoon, koska se ei ole hänen päätettävissään. Natoon liittyminen vaatii Eduskunnan hyväksymisen. Niinistöllä ei muuta vaihtoehtoa ole kuin olla hallituksen linjoilla. Kansan mielipiteen kysyminen tapahtuu Eduskuntavaaleissa. Kansanäänestys ei määrää liittymistä tai liittymättömyyttä. Päätös on Eduskunnasta kiinni.

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen Vastaus kommenttiin #36

Ks. vastaus kommenttiin nro 1. Presidentti johtaa ulkopolitiikkaa, valtioneuvoston oltava mukana ja eduskunnan enemmistö useimmiten valtioneuvoston takana. Sinänsä hyvä parlamentaarinen periaate jää siis ulkopolitiikan puolella hieman em. instituutioiden varjoon.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #36

"Kansanäänestys ei määrää liittymistä tai liittymättömyyttä."

Ei määrää ellei se ole sitova. Jatko on sitten se ketkä "sitovasta" liittymisestä tai liittymättömyydestä lopullisesti vastuullisina tahoina päättävät.
Vai onko poliittinen päätöksenteko niin kieroa, että sitovan kansanäänestyksen tuloksen voi heittää roskakoriin?

Minkä ihmeen vuoksi maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vastuulliset tahot eivät pysty itsenäisesti tekemään mandaattinsa mukaista päätöstä tästä Nato-asiasta?!

Käyttäjän EsaAuramki kuva
Esa Auramäki

Mitähän voisi oppia historiasta. Nuo liittoutumiset ovat aika vaarallisia. Kysehän ei ole ainoastaan Venäjästä. Melkoisia aggressioita harrastaa ja on harrastanut ns. Länsi USAn johdolla. Ei ole mikään pakko mennä mihinkään liittoon, päinvastoin. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/22/kertomus-...

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Tarkoitatko, että Naton jäsenyys velvoittaisi johonkin muuhun kuin artikla 5:n mukaiseen avun antamiseen puolustusliiton toiselle jäsenmaalle, joka on joutunut hyökkäyksen kohteeksi?

Sekoitatko kenties jotenkin käsitteen "coalition of the willing", tiettyyn operaatioon halukkaiden maiden liittouma, Pohjois-Atlantin liittoon?

Linkittämäsi jatkosotaan liittyvä aihe ei liity Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen millään tavoin.

Käyttäjän hpeltola kuva
henri peltola

Omia pohdintoja jotka ovat näköjään jälleen juuri päinvastaisia täällä esitettyihin nähden:

NATO ei edes ottaisi Suomea jäsenekseen, joten turhaa jauhamista.

NATOon haikailu perustuu vain ja ainoastaan Venäjän pelkoon.

Pelkoa lietsotaan vihjailuilla, perättömillä väitteillä, sekä epämääräisillä ja epäonnistuneilla Venäläispoliitikkojen tulkinnoilla.

Venäjä on luonnonvaroiltaan maailman rikkaimpia maita, mitä syytä sillä olisi hyökätä Suomeen/Ukrainaan? Ai niin, Putinin mielenterveysongelmat, antakaa mun kaikki kestää.. Antakaa minulle edes yksi uskottava peruste hyökätä Suomeen. Toisaalta loogista olisi lännen halu hyökätä Venäjälle, vaihtaa hallitus lännelle mieleiseksi ja alkaa ottamaan haltuun luonnonvaroja. Se selittäisi myös pelon lietsonnan, joka luo otollista mielialaa Venäjälle hyökkäämiselle.

Venäjä ei ole uhka Suomelle, varsinkaan Putinin ollessa vallassa. Suomen ja Venäjän välit ovat hyvät.

Venäjä ei ole hyökännyt Ukrainaan. Huomaisimme kyllä jos se olisi niin tehnyt, eikä todisteita tarvitsisi etsiä kissojen ja koirien kanssa vuodesta toiseen.

Samaa Venäjävastaista narratiivia on jatkettu niin pitkään että siitä on vaikea luopua menettämättä kasvojaan vaikka mitään kunnon näyttöä sille ei ole.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Erikoista lässytystä jota tosin voi odottaa Kremlin politiikkaa ajavalta hyödylliseltä idiootilta. Joku tavishenry Öllölästä ei päätä Natoon liittymisestä, saati tietää, hyväksyykö Nato Suomea jäseneksi.

Muutenkin väitteet olivat sellaista roskaa että ne eivät kaipaa enempää kommentointia. Vuoden hölmö -titteli kuitenkin tulee tuosta "Venäjä ei ole hyökännyt Ukrainaan" -väitteestä. On ollut täysin riidatonta jopa Putinin kertomana, että Krim kuului Ukrainaan ennen Venäjän aseellista hyökkäystä maahan. Jotta asia ei tule sinulle yllätyksenä, kerron, että Krim kuuluu edelleen Ukrainaan ja venäläissotilaat miehittävät sitä laittomasti.

Käyttäjän hpeltola kuva
henri peltola

Me emme kumpikaan päätä Natoon liittymisestä joten siinä olemme tasoissa. Toistemme solvaaminen tuskin tuo tähän asiaan mitään lisävalaisua. Asiat asioina, kiitos.

Käyttäjän MarjaWolski kuva
Marja Wolski

Ajaako tämä kirjoitus saman suhtautumisen vakiinnuttamista yleisesti kuin Nils Torvaldsin presidenttiehdokkuus eli VALMISTAA IHMISIÄ NATOON? KAKSOISKÄYTTÄYTYMINEN, jota Niinistö on harrastanut, ehkä jopa persoonansa johdosta, siis että puhuu toista kuin mitä ajattelee, puhelee hyvin kansanomaisen luonnollisella tavalla, kodikkaasti, tähdäten vastakohtaiseen toimintaan, Natoon liittymiseen, kuten puolueensakin.

Torvalds joka on viehättävä persoona ja mies, loistava puhuja ja nopea hoksaaja - vaihtanut ns. leiriäkin elämänsä aikana, iki-ruotsalainen toki - tuntui mediassa olevan ehdokkaana jostain muusta syystä kuin omasta vilpittömästä tahdostaan tulla presidentiksi. Niinhän hän ja Niinistö mm. viimeisen vaalitentin loputtua, kun kamerat vielä surisivat, lähes "halailivat" onnistumistaan. Myös radikaalina ainoana vaalivalttinaan Nato-kortin esittänyt Torvalds, joka tämän asian ekassa tentissä itse myös myönsi ja ilmoitti ("näin haluan erottautua muista"), oli tiukasti Niinistön "valitsijayhdistyksen (/Kokoomuksen)" vaalivalvojaisissa.

Että se siitä Natosta.

-- Torvalds myös kertoi tenteissä, että ei Natoon liittymisen takia pidä luulla että Venäjä siitä suuttuu. Että se ja moni muu väite on "hölynpölyä". Yht'äkkiä alkoipi tuntua siltä, että hänhän harrastikin populismia! Omanlaistaan. -- Populismiksi kaiketi voi kutsua Niinistön edellisissä pres. vaaleissa kantamaa uus-imagoaan "TYÖVÄEN PRESIDENTTI", nythän hän oli jo "KOKO KANSAN PRESIDENTTI". !

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen

Tämä kirjoitus ajaa vain ja ainoastaan järkisyiden pohjalta tehtäviä turvallisuuspoliittisia havaintoja ja johtopäätöksiä nykymaailmasta.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Sauli ottaa suorat toimintaohjeet Moskovasta saamaan tapaan kuin kaikki YYA-ajan presidentit ovat sotien jälkeen tehneet. Tärkein näkyvä operaatio viime vaalikaudella oli Fennovoiman junailu venäläisiin käsiin ottamalla vastahakoinen Fortum mukaan "järjestelyyn". Voi olla, että kuuden vuoden jälkeen meillä on mahdollisuus irtautua Venäjän vallasta, mutten pidättäisi hengitystä sitä odotellessa.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

En löisi vetoa Putinin syrjään vetäytymisen puolesta. Vallasta luopumiseen liittyy liikaa riskejä. Vallassa pysyminen on hovista kiinni. Jos tuki loppuu lakeijoilta, on lähdettävä. Ei muuten. Tuki voi mennä, jos Putin alkaa liikaa mokailemaan sisä- tai ulkopoliittisesti. Perimmältään asian ratkaisee siipeilijöiden henkilökohtaiset edut. Jos sisäpiirin tuen loppumisen jälkeen ei ole halua siirtyä syrjään, vaihtoehdoksi silloin jää NL:n pääsihteerien mukainen äkkikuolema.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Toivomme todella Salen tietävän mitä tekee antaessaan kansalle vihjeenomaisen mutta vakuuttavan oletustiedon ns. Nato-option olemassaolosta aikuisten oikeastikin ns. tosipaikan tullen. Jätimme numeron 8 piirtäessämme turhat arvojohtaja-spekulaatiot vielä vähemmälle kuin Sauli Väinämö itse jätti kampanjansa loppumetreillä. Oivalsi aikuisten oikein, ettei kansa sittenkään kaipaa sisäpoliittista saati eettismoraalista unilukkaria ohi toimivaltansa.

Kaipaamme ulkopolitiikan Johtajaa perustelemaan ja tekemään vaikeat päätökset puolestamme, niin kuin tehtävänkuvaankin kuuluu. Se kun on monimielisille kansanjoukoille oikeastikin turhan hankalaa varsinkin viimeaikaisten reaalisiperioiden uudelleenlämmiteltyjen geopolitiikkaoppituntien valossa. Jonkun on otettava vastuu. Jossain vaiheessahan väistämättä jonkun on vietävä myös niitä ikuisuuskysymyksiä ratkaisuunsa, hyvän sään aikaan. Nyt Saulia eivät rajoita enää jatkomahdollisuudet seuraavalle virkakaudelle gallupkehityksineen. Meillä kaksi kautta tarkoittaa kaksi kautta (2, två, two, dva). Pystyynnostettu äärettömän merkki (8) äänestyslipussamme tarkoitti, että Sauli Väinämö saa vaikeat asiat pohtia ja ratk... http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250162-e...

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

"Tämä olosuhde on jo ainakin osin realisoitunut ja muutoksen pääsuunta on edelleen Suomelle epäedullinen."

Turha toivo, muutoksen suunta on nimenomaan päinvastainen kuin natottajat toivovat. Ellet sitten tarkoita "Suomella" natottajia, jotka muodostavat Suomesta viidenneksen. Heille/teille suunta on epäedullinen, järki-ihmisille taas edullinen.

Mikähän ihme siinä on, että joillakin on niin hirveä hinku sotimaan?

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

"Mikähän ihme siinä on, että joillakin on niin hirveä hinku sotimaan?"

Miten tuo muuten sanotaan venäjäksi? Voiko sitä sanoakaan jos ei liitä lauseeseen viittausta Länteen?

Vähän käsitelty mutta yhä avoin optio: Liittoudutaankin Venäjän kanssa http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198745-l...

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Haluaisitko lähettää poikamme Ukrainan rintamalle?

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen Vastaus kommenttiin #30

Eikös siellä jo ole joitain bäckmanilaisia pieniä vihreitä putinististalinistipartisaaneja tiedotuspolitrukkitehtävissä ja lienevätkö tappojoukoissakin.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen Vastaus kommenttiin #32

Pitäisikö mennä jos nukkumatti kutsuu.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

"Mikähän ihme siinä on, että joillakin on niin hirveä hinku sotimaan?"

Meinaatko, että Venäjä valloittaa Suomen Nato-jäsenyyden seurauksena? Venäjänhän piti olla rauhan asialla oleva enkeli, mikä ei ole syyllinen koskaan mihinkään.

Jos faktaa puhutaan, Venäjä ei usko Naton hyökkäävän yhtään mihinkään. Muuta haittaa Nato-jäsenyydestä sille ei ole kuin kasvojen menetys ja sotilaallisen painostusmahdollisuuden menettäminen. Piste.

Kuitenkin, suomalaiset poliitikot ovat enemmän huolissaan Venäjän turvallisuusintresseistä kuin Suomen tarpeista, vaikka Suomella on miljoona kertaa suuremmat tarpeet liittymiselle akressiivisen Venäjän naapurina, verrattuna Venäjän tarpeisiin pitää Suomi ulkopuolella Naton.

Suomalaiset päättäjät eivät ole vieläkään luopunut YYA-ajan ulkopoliittisesta liturgiasta ja itsepetoksellisista selitysopeistaan, vaikka vanhat hyvät ajat NL:n naapurina ovat pysyvästi kadonneet. Silloinen geopoliittinen tilanne on historiaa vain.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Melkoisen ohkaista yläpilveä.

Natoon ei haluta faktapohjalta vaan fiiliksen perusteella.

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen

Kiitos kaikille asianmukaisesta keskustelusta. Viimeistään Ruotsin parlamenttivaalien yhteydessä syksyllä nähdään varmasti eri suunnilta vahvojakin uusia ulostuloja.

Ari Ohvo

Vaikuttaa kovasti siltä että Suomen Nato-jäsenyys tai sen hakeminen mielletään automaattisesti että halutaan sotaan Venäjää vastaan. Kovin on Suomettunutta ja vainoharhaista puhetta, kuin suoraan Venäjän trolliarmeijan suusta.

Nato on puolustusliitto ei hyökkäysliitto. Onhan Natolla rajaa Venäjän kanssa Baltiassa ja Norjan pohjoisosissa eikä näille alueille ole sijoitettu ydinaseita tai valtavia sotilastukikohtia ainakaan lännen puolelta. Muutamia satoja amerikkalaisia sotilaita on vieraina näissä maissa, siinä kaikki.

Suomi myös mielletään joksikin sotilaalliseksi supervallaksi. Todellisuudessa Suomi on mitättömän pieni maailmanvalta, jonka toimet eivät muuta globaalia kehitystä mihinkään suuntaan. Suomi voi ihan rauhassa liittoutua länteen niin loppuu tämä välistäputoavan maan ämpyily.

Toimituksen poiminnat