*

Kai Lintunen Yhteiskunta on vielä meidän

Laittaisitko lapsesi robottiautoon ilman paikannusta?

On talvimyrsky. Automatisoitu robottiauto ajaa pihaan, avaa oven ja kysyy, mikä on määränpää. Vastaat ”Espoon digi-alakoulu”. Lapsesi astuu robottiautoon. Robottiauto kysyy, sallitko paikannuksen. Vastaat ”kyllä, tottakai”, koska haluat älypuhelimesi ruudulta varmistaa, että robottiauto todella menee sinne, minne olet sen lähettänyt. Huikkaat ”hyvää koulupäivää!”, ovi sulkeutuu, ja matka alkaa.

***

Robottiautot tarvitsevat isoveljen

Huomispäivän liikenne sähköistyy ja automatisoituu. Polttomoottoriautoista siirrytään sähköautoihin ja ihmisen ohjaamista autoista tulee itseohjautuvia robottiautoja. Elämme välivaihetta, jossa helposti ajattelemme tulevaisuuden liikenteestä eilispäivän ajatusmallein.

Nykykeskustelussa mediahuomio on kiinnittynyt tämän välivaiheen yksityisyydensuojakysymyksiin. ’Jos minä ajan, en halua, että isoveli valvoo liikkumisiani’ on tässä aivan luonnollinen lähtökohta.

Robottiautojen aikakaudella yksityisyyttä punnittaneen taas enemmän suhteessa turvallisuuteen, kuten alun pienessä kertomuksessa. Haluan, että minun ja perheeni turvallisuus robottien ohjaamassa maailmassa on taattu myös paikannuksen avulla.

Kohti käytön verotusta, päästöt huomioiden

Ilmastovastuun kannalta mihinkään pitkiin välivaiheisiin ei välttämättä ole edes varaa. Haaste on globaali, mutta myös suomalaista (Euroopan vanhinta) autokantaa on kansainvälisten sitoumustemme mukaisesti saatava uusittua yhä vähäpäästöisemmäksi. Kyse on myös autojen jatkuvasti parantuvasta turvallisuudesta. Siksi verotuksen painopisteen muutos auton hankinnasta kohti käyttöä on järkevä.

Järkevä käyttöverotuksen muoto taas olisi sellainen, joka sähköautojenkin osalta huomioi aiheutuvat päästöt. Tällöin puhutaan sähkönkulutuksesta ja sähkön tuotantotavan ympäristörasituksesta. Pelkästään seurantaan tai aikaan perustuva käyttömaksu, jota liikenneministeri on nyt esittänyt, ei siis ole ohjausvaikutuksiltaan riittävä malli.

Sähköyhtiöillä luulisi olevan paljon annettavaa tähän keskusteluun, mutta hiljaista on ollut. Eikö valtava liikenteen energiabisnes kiinnosta?

Kun valtion fyrkat loppuvat, mars kaupunkien ja autoilijoiden kukkarolle?

Välivaiheessa elää myös taloudeltaan rapakuntoinen Suomen valtio. Liikenneministerin mukaan julkiset varat eivät riitä edes väylien ylläpitoon, saati sitten kehittämiseen. Samaan aikaan vedotaan ’käyttäjä maksaa’ -periaatteeseen.

Valtion argumentointi asettuu erikoiseen valoon, kun muistetaan, että liikenteeltä vuosittain kerätyistä 8 mrd. veroeurosta vain noin 1,5-2 mrd. euroa palautuu liikenteeseen. Tällaisella autoilijan verotaseella käyttäjä voisi kuvitella maksavansa itsensä lähes kultapäällystetyille viiden tähden moottoriteille.

Ei mitenkään yllättäen, valtio aikoo jatkossakin kerätä liikenteestä veroja ja maksuja vanhaan malliin. Väyläyhtiö keräisi nykyisin liikenteelle palautuvan osan plus järjestelmäkulut, valtio loput.

Ensinnäkin, tämä yhdistelmä kuulostaa todellakin siltä, että autoilijan kukkaro kevenee verokarhun kynsissä vain entistä enemmän. Korjausvelan aito kiinnikurominen nostaisi väyläyhtiön käyttömaksuja, ja kestävyysvajeesta kärsivän valtion verotuksellinen rahoitustarve on pikemminkin kiristymään kuin helpottumaan päin.

Toiseksi, väyläyhtiömalli asettaisi todennäköisesti suhteettoman maksurasitteen etelän vilkasliikenteisiin kasvukeskuksiin. Maakuntamatkailija taas huristelisi teillä, joista käyttäjien maksuosuus jäisi hyvin alhaiseksi, samalla kun laki varmastikin määräisi huolehtimaan näistä vähäistenkin liikennemäärien teistä. Kovin epäedullista kaupungeille, joiden edellytykset Suomen kasvun moottoreina heikentyisivät samalla kaavalla.

Liikennemarkkinat eivät ole telemarkkinat

Kun kyse on maan harvoista fyysisistä pääväylistä, on myös selvä riski, että markkinat muodostuvat pikemminkin myyjän kuin ostajan markkinoiksi. Ei ole mitenkään kirkossa kuulutettua, että väyläyhtiön kauppaamat tienkäyttöoikeudet olisivat aina laajan ja aidon kilpailun piirissä.

Fyysisillä teillä operoivat väylämarkkinat ovat hyvin erilaisia kuin esimerkiksi taajuuksilla ja digillä pelaavat telemarkkinat. Liikenneministerin harrastama yhtäläisyysmerkin vetäminen näiden kahden erilaisen markkinan välille on vähintäänkin harhaanjohtavaa.

Pahimmassa skenaariossa valtion akuutti rahapula ja kaukonäköisyyden puute voisivat johtaa aina luonnollisen monopolin muodostavien väylien yksityistämiseen. Tällaisessa monopolihinnoittelutilanteessa liikkumisen vapaudelle ja toimivalle liikennejärjestelmälle voitaisiin heittää lopullisesti hyvästit.

Politiikka on edelleen politiikkaa, myös visioita tarvitaan

Vaaramomentteja ja perustavanlaatuisia kysymyksiä on auki niin monia, että olisi poliittinen ihme, mikäli liikenneministerin ajatukset realisoituisivat laiksi tällä vaalikaudella. Todennäköisesti lopputuloksena on välivaiheen ratkaisu, jossa autoilun verotuksen painopistettä siirretään käyttöön ja liikenteen kokonaisverorasitus kasvaa edelleen akuuteimman korjausvelan vähentämiseksi.

Keskustelu liikenteestä on joka tapauksessa tarpeen ja välttämätöntä. Tärkeintä mielestäni on varmistaa, että myös auton käyttöön perustuva kansalaisten liikkumisen vapaus toteutuu jatkossa yhä paremmin tarkemmalla ja reilummalla maksurasituksen kohdistamisella ja yhä älykkäämpien liikenneratkaisujen ja -palveluiden hyödyntämisellä.

Kun nyt vauhtiin päästiin, mihin esimerkiksi tarvitaan raskasta joukkoliikennettä sinä päivänä, kun automatisoidut päästöttömät robottiautot ovat jatkuvassa älykkäässä ruuhkat poistavassa liikkeessä kaupungeissamme pelkän tarveperustaisen napinpainalluksen päässä?

Entä jos Espoo olisi satsannut yli kahden miljardin euron Länsimetron sijaan yli kahden miljardin euron tarveperusteiseen robottiautoliikenteeseen ja sen bisnes-ekosysteemiin? Olisiko meillä voinut olla toimivan joukkoliikenteen rinnalla myös melkoinen vientituote?

***

Avaat uutissivut. Luet, miten robottiauto on talvisäässä erehtynyt suunnasta (liikennemerkki peittynyt lumeen) ja ajanut mereen. Huolestut. Jatkat lukemista: robottiauton tilannut asiakas ei ollut sallinut paikannusta, vaan robotti on suunnistanut pelkän kameratekniikan ja sisäisen kartan avulla harhaan talvimyrskyssä. Katsot älypuhelimestasi lapsesi robottiauton sijainnin. Kohta koulun pihalla, kuten pitääkin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Tää kysymys liittyy enemmän kuntapolitiikkaan.

Voitko vastata tähän kysymykseen, kun kerta ehdolla olet. Teet kartoitusta ja tutkimusta aiheesta. Kiitos.

Miten kuntatasolla tehdään päihdepolitiikkaa?

http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228943...

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen

Itse asiassa, jos tarkkoja ollaan, liikenneasiat liittyvät jatkossa enemmän kuntatasoon kuin päihdepolitiikka, koska sote-asiat siirtyvät maakuntatasolle. Kunnalle jää hyvinvointityörooli, jossa esim. tiedotus- ja valistustyöllä kouluissa on varmasti merkittävä rooli. Päihdepolitiikan kova ydin siirtyy kuitenkin maakuntiin.
Vastaava kysymys siis sinulle: miten kuntatasolla tehdään jatkossa järkevää robottiautokauden liikennepolitiikkaa?

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen

Tietosuojavaltuutettukin herännyt Bernerin ehdotuksille. Pakollinen seuranta todennäköisesti perustuslakikysymys, mutta vapaaehtoisuuteen perustuvana ei välttämättä.

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/aarnio-autoje...

Käyttäjän JyrkiItkonen kuva
Jyrki Itkonen

Sori vaan, mutta otsikkosi on aivan älytön. Robottiauto ei voi kulkea ilman paikannusta yhtään mihinkään.

Noin muuten en laittaisi lapsiani enkä itseäni robottiautoon. Kunhan nyt ensin saisivat edes yksinkertaisen metron tai junat roboteiksi puhumattakaan muusta julkisesta liikenteestä. Taitaa vaan sekin olla valovuoden ja miljardien eurojen takana. Ehkä juuri rahan takia voittoa omistajalleen tuottavat energiafirmat eivät lähde automarkkinoille, vaan toimivat sillä markkinalla, joka on heille luonteva. Uuden kaupungin autotehdas voisi se tehdä, mutta ei taida silläkään rahat riittää. Yrittäminen kun on sitä, että sen pitää olla kannattavaa oli sitten kysymyksessä energiayhtiö, autokauppa tai lakitoimisto.

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen

Robottiauto voi kulkea monenlaisen teknologian avulla, joista paikannus on vain yksi. Teslan autopilotti päällä voi käydä esim. näin: https://www.theguardian.com/technology/2016/jun/30...

On luonnollista kavahtaa isoveli valvoo -liikennejärjestelmää. Yhtä luonnollista on kysyä, mikä robottiautoteknologia on minulle ja lapsilleni kaikkein turvallisin riskien näkökulmasta. GPS-signaali kertoo ajoneuvojen törmäysriskistä huomattavasti tehokkaammin kuin mikään kamerajärjestelmä.

Usko tai älä, joku päivä kysymme vielä, miksi ylipäätään inhimillisiä virheitä tekevä ihminen on päästetty auton rattiin.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Todellinen kysymy on miten ollaan onnistuttu selviämään hengissä ajoista jolloin ei GPS:sää ollut?

Tuntuu että kovaa vauhtia ollaan menossa kohti avuttomuutta, kun eteen tulee ongelma niin jonkun koneen pitää juosta selvittämään se.

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen

Kyllä kait taitaa kuitenkin olla niin että koko ihmishistorian vinkkelistä koneet ovat vapauttaneet ihmisen käyttämään henkisiä kykyjään ennen näkemättömällä tavalla. Toki tähän liittyy myös riskejä (liikkumattomuus, uusavuttomuus, you name it).

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Lastensa sijainnin voi selvittää heidän matkapuhelintensa paikannuksella. Ei ole todellista tarvetta yrittää integroitua satunnaisen robottiauton järjestelmään.

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen

Ei pelkästään se, missä auto/lapsi on, vaan myös se, minkä teknologian avulla auto kulkee lapsi mukanaan ja millä riskillä.

Hyötyjäkin voi miettiä: muistat yhtäkkiä, että lapsella olikin aamuinen vierailu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa normaalin koulupäivän sijaan. Muutat määränpäätä kesken ajon ottamalla yhteyden robottiautoon.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Robottiauton tuskin tarvitsee olla huolissaan yksityisyytensä loukkaantumisesta, mutta aina kannattaa miettiä miksi meidän kaikkien kansalaisten liikkumista pitäisi voida seurata metrilleen. Tiedon väärinkäyttämisen mahdollisuus on aina olemassa niin viranomaisten, tiedon omistajien kuin mahdollisten hakkereiden toimesta.

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen Vastaus kommenttiin #10

Aivan samaa mieltä, mutta seuranta liittyy robottiautojen aikakaudella suoraan myös ihmisten turvallisuutta lisääviin kysymyksiin. Esimerkissäni robottiauto kysyi, haluatko paikantaa sen. Teknologiavalinta voi olla vapaaehtoinen, mutta tällä lienee myös omat vaikutuksensa liikennejärjestelmään ja sen toimivuuteen/turvallisuuteen.

Käyttäjän JormaTuomainen kuva
Jorma Tuomainen

Paikannus ja paikkatiedon tallennus/lähetys ovat 2 eri asiaa. Miksi ihmeessä kukaan kieltäisi autoa käyttämästä GPS:ää? Tiedätkö miten GPS toimii?

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen

Pointti on robottiautokauden turvallisesta liikennejärjestelmästä, jossa nimenomaan paikannus estää törmäykset, auttaa robottiautoja kiertämään/selvittämään ruuhkat jne. Ei mistään perinteisestä navigaattorista.

Ehkä näet jonkin muunlaisen tulevaisuuden?

Käyttäjän JormaTuomainen kuva
Jorma Tuomainen

Muiden autojen sijainti selvitetään kameralla ja tutkalla, kommunikoinnissa näen mm. liikaa viivettä (tämä tosin voidaan tehdä lähialueella anonyymisti). Ruuhkadata taas voidaan sekin hakea kertomatta missä itse ollaan (mm. RDS toimii jo).

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen Vastaus kommenttiin #14

Ks. kommentin nro 5 ja linkki.

Kuulen mielelläni kaikista muistakin vaihtoehdoista tehokkaan ja älykkään robottiautoliikenteen järjestämiseksi, mutta veikkaan, että paikannus vie lopulta voiton. Just think about it.

Käyttäjän JormaTuomainen kuva
Jorma Tuomainen Vastaus kommenttiin #15

Jo pelkästään viiveen takia sijaintia kannattaisi sitten lähettää lähiverkossa eikä kerätä jonnekkin serverillä ja lähettää sieltä takaisin, siinä on äkkiä sekunnin kymmenesosien viive ilman vikoja. Ja nään silti tutkan ja kamerat parempana kuin viiveellä tulevat koordinaatit. Joka tapauksessa isoveli valvoo -järjestelmää tähän ei tarvita. Lisäksi GPS järjestelmä ei ota huomioon muita tienkäyttäjiä joten nuo muut ominaisuudet tarvitaan kuitenkin. En ainakaan nää mitä hyötyjä paikkatietojen identifioitu kerääminen toisi itse liikenteeseen, Stasi-edut toki ymmärrän väkivaltamonopolille.

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen Vastaus kommenttiin #16

"GPS järjestelmä ei ota huomioon muita tienkäyttäjiä..." - Idea on juuri siinä, että älykäs järjestelmä ottaisi sekä yksittäisen robottiauton että koko liikennetilanteen koko ajan huomioon. Tutkat ja kamerat eivät tule tätä koskaan tekemään. Lähiverkkoratkaisut voivat olla osa laajempaa liikennejärjestelmää.

Ja kuten blogin pienessä tarinassa, veikkaan, että edelleen robottiautokaudellakin paikannusjärjestelmä tulee perustumaan vapaaehtoisuuteen (vaikuttanee toki myös niihin liikenneratkaisuihin, jotka tarjolla esim. pelkillä kameroilla suunnistavalle).

Hienoa, että keskustelua käydään.

Käyttäjän JormaTuomainen kuva
Jorma Tuomainen

Miten näät että GPS järjestelmä ottaa pyöräilijän, kävelijän tai eläimet huomioon verrattuna tutkiin ja kameroihin? Tuohon tietojen keräämiseen ei kuitenkaan ole tarvetta, kännykkäverkoissakin on katveita ja eihän se sun sijainti muutenkaan vaikuta moneenkaan yli 200 metrin matkalla.

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen

Varmastikin tarvitaan erilaisia teknologioita jatkossakin hoitamaan eri tehtäviä eri ympäristöissä. Mutta liikennejärjestelmän näkökulmasta mitä enemmän paikannusta, sitä sujuvampi ja turvallisempi liikennejärjestelmä ja joukkoliikennemäisiä hyötyjä.

Käyttäjän JormaTuomainen kuva
Jorma Tuomainen

Toivotaan ettei, itse ainakin pidän yksityisyydensuojaa liberaalin demokratian peruspilarina. Se romuttamalla ollaan askel lähenpänä totalitärismiä.

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen Vastaus kommenttiin #20

Itse en näe näitä yhteensovittamattomina, varsinkaan suomalaisessa lakiperusteisessa yhteiskunnassa, jossa viranomaisilla sekä osaamista että vastuuta. Samaa pohdintaa joudutaan tekemään esim. verkkotiedustelulakien osalta.

Joka tapauksessa Suomen kannattaa tarkkaan harkita digitaalisen ajan strategiansa globaali ympäristö huomioiden.

Käyttäjän JormaTuomainen kuva
Jorma Tuomainen Vastaus kommenttiin #21

Jep, siellähän poliisi ei rekistereitä katsele ilman lupaa... eiku.

Toimituksen poiminnat