Kai Lintunen Yhteiskunta on vielä meidän

EU on Suomen ainoa liittolainen – koska Sipilä herää puolustamaan sitä?

Britannian uudelle pääministerille Theresa Maylle sovitellaan uuden rautarouvan viittaa. Tämä ajaa lähinnä kuningaskunnan sisäpolitiikan rauhoittamispyrkimyksiä, mutta Euroopassa osataan odottaa myös toisenlaista perintöä.

Euroopassa Rautarouva eli Margaret Thatcher muistetaan Reaganin Amerikan erityissuhteistaan, yhdentyvän Euroopan askeleiden jarruttamispyrkimyksistä ja erityisesti Saksojen yhdistymisen vastustamisesta. Britannia ensin jne.

Talouden saralla Thatcher avasi Britanniaa, mutta samalla teki siitä hyvinvoinniltaan hyvin jakautuneen maan. Maan, jossa taloudellinen ja sosiaalinen epävarmuus ja näköalattomuus on vähitellen muotoutunut rajojen sulkemisen ja ulkomaalaisvastaisuuden ajatuksiksi. Ja nyt myös ulkomaalaisvihamielisiksi teoiksi.

Ei ihme, että ulkoministeri Soini on pitänyt Thatcheriä poliittisena esikuvanaan.

Ja ei ihme, että Theresa May on jo nyt tehnyt selvän hajuraon thatcherilaiseen talouspolitiikkaan.

Pienen maan etu on yhteistyö ja yhtenäisyys

Suomen kansallisen edun lähtökohdat eroavat Britanniasta monin tavoin. Pienenä kansantaloutena hyödymme valtavasti sisämarkkinoista ja kaikista kansainvälisen kaupan esteiden purkamisista, emme niiden uudelleen pystyttämisestä.

Pienenä maana pidättäydymme myös yhteisten sääntöjen noudattamisessa, jotta voimme olettaa samaa myös muilta. Kansalliset poikkeukset eivät saa muodostua pääsäännöksi. Järjestelmän on toimittava kokonaisuutena. Järkevää.

Globalisaatioon suhtaudumme koulutettuna korkean teknologian kansana lähtökohtaisesti myönteisesti.

Brexit opettaa, että samalla on kuitenkin pidettävä koko kansakunta mukana tässä suuressa muutoksessa. Tämä tapahtuu niin kouluttamalla kansalaisia ja joustavoittamalla työelämää uusien taitojen oppimiseksi kuin huolehtimalla sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Tässäkin Suomella on vahvuutensa.

EU:n vakauttava rooli on Suomen ulko-, turvallisuus- ja talouspolitiikalle elintärkeä. Ilman EU:ta ei yksinkertaisesti olisi mitään suurta eurooppalaisen rauhan, vakauden ja vaurauden projektia.

Ilman EU:ta palaisimme 1930-luvun kansallisvaltioiden aikaan. Tunnettuine seurauksineen. Saksa ensin jne.

Integraatio vastaa aikamme haasteisiin parhaiten, populismi ei mitenkään

Siksi suuressa kuvassa Euroopan ja Suomen suunta on edelleen kohti syvempää integraatiota. Aikamme suuret haasteet, kuten ilmastonmuutos, globalisaatio, pakolaiskriisit ja Venäjän aggressiivinen ulkopolitiikka tarvitsevat yhteisen eurooppalaisen foorumin omine tehokkaine päätöksenteko-koneistoineen.

Siksi Suomen ulkoministerin hämäräperäinen reissaaminen Britanniaan heti Brexit-äänestyksen jälkeen ei aja mitään muuta kuin Suomen ulkopoliittisen linjan epävakauttamispyrkimyksiä.

Jos pääministeri todella on kannustanut ulkoministeriä tällaiseen toimintaan, voi vain kysyä, ymmärtääköhän pääministeri Sipilä, missä kansainvälisen politiikan tasolla nyt oikein mennään? ”Varapääministeri” Soinin sanomisten isällinen hyssyttely ei nyt ole oikea viesti ulospäin.

Britannian Brexit-äänestyksen jälkeinen sisäpoliittinen sekoilu ja suoranainen vastuunpakoilu osoittavat ennen kaikkea sen, miten suunnittelematonta ja lyhytnäköistä populistien muka-vaihtoehto-politiikka on. Paljon puhetta, ei mitään villoja.

Tarvittiin EU-myönteinen nainen ottamaan Brexit-langat käsiinsä.

Brexitin jälkeen olemme kaikki vahvempia eurooppalaisia, koska populistien bluffi on paljastettu kaikessa alastomassa raadollisuudessaan.

Suomessa tämä näkyy euroskeptisyydellään ratsastavan perussuomalaisten puolueen rajuna gallup-suosion sulamisena.

EU on Suomen ainoa liittolainen

Suomen sodanjälkeisen historian sivuilta löytyy aidon rehellisiäkin suomalaisia tarinoita. Yksi niistä on Suomen nousu EEC/EY-pöytiin ja sitä kautta EU:n jäseneksi. Tämä Suomen kansalliseen etuun nojaava jatkuva länsisuuntautuneisuuden liike on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkein perusta. EU on Suomen ainoa liittolainen.

Oltiin Natosta mitä mieltä tahansa, turuilla ja toreilla sentimentti kansan keskuudessa on usein se, että poliitikkojen olisi ollut hyvä luotsata Suomi Naton jäseneksi 1990-luvun suojavuosina.

Nyt kun Nato-jäsenyyttä ei ole, EU:n turvallisuuspolitiikan rooli korostuu Suomen osalta pakostakin samalla, kun sen suurin sotilasmahti Britannia on lähdössä EU:sta omille teilleen.

Miksi emme näe pääministeri Sipilää pörräilemässä ulkoministerin kanssa ympäri Eurooppaa kertomassa Suomen sitoutuneisuudesta läntiseen arvoyhteisöön ja eurooppalaiseen perheeseen? Missä ovat Suomen visiot tässä uudessa tilanteessa?

Nyt olisi korkea aika kertoa, mitä Suomi Euroopalta haluaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Olen jäänyt vaikutelmaan, että Sipilälle EU on vähän hankala kysymys, ikään kuin hän ei oikein itsekään osaisi päättää onko hän sen kannalla vaiko ei. Joka tapauksessa se näyttää olevan hänelle poliittiselta tärkeydeltään täysin toisasrvoinen kysymys sisäpoliittisten ja ennen kaikkea talouspoliittisten kysymysten rinnalla. Maakuntauudistuksen tai kilpailukykypaketin läpiviemisen vaarantaminen Soinin toimintaa toppuutellen ei taida olla vaihtoehto.

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen

Ikävä todeta, mutta onko niin että Sipilältä puuttuu valtiomiestason suhteellisuudentaju, jos sisäpoliittisen väännön takia kyllä voidaan "kävellä presidentin luokse", mutta EU:n tulevaisuuden ratkaisun hetkillä Suomen linjasta ja näkemyksistä uutisoidaan kansainvälisesti lähinnä Soinin suulla ilman minkäänlaista Suomen länsisuuntautuneisuuden toteamista? Ulkoapäin katsottuna Suomen eurooppapolitiikka näyttää vähintäänkin hajanaiselta ja pahimmillaan euroskeptisyyteen kallistuneelta.

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Sipilän idea on ollut teema: kyllä eurolle, ei liittovaltiolle. Tästä lähtökohdasta ei kovin kummoisia EU-stetegioita kykene kehittelemään. Jos pidetään kiinni ajatuksesta kyllä eurolle, johdonnukaista olisi sanoa myös kyllä liittovaltiolle. Eihän se muuten toimi.

Hallitusohjelmassa tuntuu olevan sama ristiriita. Siellähän kautta rantain viestitetään samaa slogania.

Mitäpähän tuonne nyt meneekään keksimään lisää liitovaltiota syventäviä ideoita. Sen alan nikkareita brexitin jälkeen riittää. Olisi paljon parempi, kun yrittäisi miettiä, miten euron tuomasta riesasta ja yhteisvastuiden suosta vähitellen päästäisi jotenkin eroon. Tai miten saataisiin ylipäätään jotain tolkkua julkishallintoon ja ties mihin päälle kaatuviin ongelmiin. Fixit olisi kova veto Sipilältä. Ei vain taida siihen kyetä.

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen Vastaus kommenttiin #3

On päivänselvää, että myös EU:n sisältä alkaa nyt jokin uudistumisprosessi, jolla yritetään päästä lähemmäs EU-kansalaisia demokratian hengessä. Olisi suotavaa, että Suomella/Suomen pääministerillä olisi tähän prosessiin jotain annettavaa.
Jos perheessä on ongelmia, paras tapa käsitellä niitä lienee jatkossakin avoin keskustelu, eikä exit-matkalaukun pakkaaminen.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Kerrataanpa hiukan mitä meidän eri puoluejohtajista muutamat ovat esittäneet Brexit äänestyksen jälkeen EU:sta.

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö pitää Britannian EU-kansanäänestyksen tulosta varoitusäänenä. Hänen mukaansa Euroopan unionin on nyt näytettävä uudistumiskykynsä.

Samoilla linjoilla on myös vasemmistoliiton Li Andersson, jonka mukaan äänestystulos osoittaa, ettei EU ole kyennyt lunastamaan lupauksia ihmisten elintason parantamisesta. Lähes kaikissa maissa harjoitettu leikkauspolitiikka on iskenyt erityisen kovaa julkisiin palveluihin ja sosiaaliturvaan, Andersson sanoo Facebookissa.

Myös SDP:n Antti Rinteen mielestä Euroopassa on viime aikoina menty talousasiat edellä ihmiset unohtaen. Rinteen mukaan EU:ta täytyy uudistaa pian ja nopeasti tai sen tulevaisuus on vaarassa.

RKP:n Anna-Maja Henriksson taas sanoo äänestystuloksen olevan vahva viesti kansalaisten tyytymättömyydestä EU:ta kohtaan. Henrikssonin mielestä nyt tulee pohtia, miten EU voisi uudistua.

- Kansalaiset eivät näe unionia samanlaisena talouden ja arkipäivän parantajana kuin miltä se vaikuttaa koneiston sisällä oleville.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayahin mielestä Britannian äänestystuloksen taustalla on EU:n federalismi.

- Liittovaltiota ajavien vastaus jokaiseen kriisiin on aina enemmän EU:ta, enemmän yhteisvastuuta ja komission valtaa, Essayah sanoo blogissaan.

Presidentin mukaan unionin tulisi nyt palata juurilleen ja perusarvoihinsa eli turvallisuuteen, rauhaan ja vapauteen. Niinistö huomauttaa, että konkreettisia vaikutuksia esimerkiksi talouteen tai jäljelle jäävän Euroopan yhtenäisyyteen on vielä vaikea ennakoida.

- Vaikutukset Euroopan turvallisuuteen riippuvat Nato-jäsen Britannian halusta turvallisuuspoliittiseen yhteistyöhön muun Euroopan kanssa, Niinistö toteaa lausunnossaan.

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/suomen-opposi...

Ja sitten pääministeri Sipilän kantaa EU:hun ja sen tulevaisuuteen. Kyllä Sipilä on mielestäni varsin selvästi ilmaissut EU:n uudistamistarpeen, kuten monet muutkin meidän johtavat politiikot edellä kuvatun tavoin.

"Sipilä näkee brexitissä raikkaan tuulahduksen ja mahdollisuuden muutokseen

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) odottaa EU:lta nopeita arvioita, millaisia vaikutuksia Britannian brexitillä on. Hän sanoo kunnioittavansa Britannian EU-äänestyksen tulosta vaikka olikin toivonut toisenlaista ratkaisua. Britannia äänesti EU-eron puolesta eilen.
Sipilän mukaan Suomen kannalta on tärkeää sopia sekä EU:n ja Britannian suhteesta että jatkaa unionin kehittämistä.
– Tämän voi nähdä mahdollisuutena ja reippaana tuulahduksena. Kaikissa muutoksissa on myös mahdollisuus, Sipilä sanoi tiedotustilaisuudessa.
Sipilä totesi, että brexitiin pitää suhtautua Suomessa hyvin vakavasti ja miettiä, miten Euroopan tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa. Sisämarkkinoiden kehittäminen on nyt tärkeää, hän sanoi.
Sipilä huomautti, että kansalaisten luottamuksen ansaitsemiseksi tulee keskittyä olennaiseen ja kyettävä uudistumaan. Sipilän mukaan EU:n on tiivistettävä yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaansa."

http://www.sss.fi/2016/06/sipila-nakee-brexitissa-...

Ja tässä sitten MTV:n sivulla oleva kirjoitus Sipilän kannanotoista uudistettavaan EU:hun. Nämä ei tietenkään ole sitä mitä esimerkiksi kokoomuspuolueessa ollaan mieltä, sillä kokoomushan on syvenevän liittovaltion kannattaja.

Ja tässä luettavissa mitä Eurooppa-neuvostossa on keskusteltu Brexit jälkeisestä tilateesta.

"”Tarvittavat strategiat ovat olemassa, nyt on toteuttamisen aika. Toteuttamisessa on tärkeää noudattaa paremman sääntelyn periaatteita ja keventää sääntelytaakkaa. Uuden sääntelyn tarvetta täytyy harkita huolellisesti ja ylisääntelyä välttää erityisesti nopeasti muuttuvilla liiketoiminta-alueilla. Silloin, kun sääntelyä tarvitaan, sen tulee toimia digitaalisessa toimintaympäristössä”, pääministeri Juha Sipilä sanoo."

”Suomi pitää globaalistrategiaa merkittävänä osoituksena yhtenäisyydestä ja tahdosta vahvistaa Euroopan turvallisuutta ja globaalia roolia. EU:n tulee panostaa perustehtäväänsä rauhan ja vakauden varmistajana maailmanlaajuisesti. Yhdessä voimme paremmin vastata kansalaistemme odotuksiin Euroopan sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden vahvistamisesta”, Sipilä sanoo."

Siinäpä on tiivistetysti esitettynä pääministeri Sipilän kanta, joka on myös hallitusohjelman mukainen, EU:n tulevaisuus suunnitelma Suomen kohdalla.

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen

Jos joku kansalainen saa näistä lausumista jotain konkreettisia ideoita EU:n ja Suomen EU-suhteen kehittämiseksi niin käsi ylös. Minä en.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Itse olen lukenut monet kerrat läpi hallitusohjelmaan kirjatun EU-linjauksen ja katson että siinä on selvät "poliittiset pelisäännöt" rajattu siten ettei tämä hallitus syvennä liittovaltioon suuntautumista. Hallitksen ohjelma on luettavista tästä. EU kohdassa 10.

http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1427398/R...

On sitten eri asia pitääkö Sipilän hallitusohjelman 'lupaukset' Eurooppa-neuvotteluissa paikkansa, johon päättäviin neuvotteluihin Sipilä itse osallistuu. Itse hieman epäilen hänen lipsuvan mielipiteissään hallitusohjelman kirjauksista. Tuo tietää sitten hallituksen hajoamista, sillä olen jokseenkin varma ettei PS-puolue hyväksy EU:n tiivistystoimia liittovaltion suuntaan. Jos näin käy, niin silloin keskusta on pettänyt jälleen kerran sanansa.

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen Vastaus kommenttiin #14

Liittovaltiokeskustelu on Brexit-seurausten yhteydessä täysin sivuraide. Fokus kannattaa pitää nyt tiukasti unionin demokraattisten elementtien kehittämisen suunnassa nykyinstituutioiden pohjalta. Hallitusohjelma ei estä tällaista poliittista keskustelua. Sen sijaan hallitusohjelman henki torjuu selvästi Suomen EU-jäsenyyden horjuttamisen.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Niinkuin Laitinen sanoi, yhteisvaluutta vaatii liittovaltion siis yhteisverotuksen ja yhteisvastuun sekä tulonsiirrot, aivan kuten Suomessa maksetaan kunnille tulontasausta, muuten tämä ei tule toimimaan. Näistä pitäisi keskustella ja ottaa realiteetit huomioon.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Meillä on jo unionin korkeimpiin kuuluva veroaste. Eikä siitä ole kysytty kansalta kuten ei kuntien tulontasauksestakaan. Se on käynyt kansalaisille ja yrityksille kohtalokkaan kalliiksi ja tuhoisaksi.

Verotuksesta päättämisen siirto osittain unionille olisi maallemme ilon päivä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Meillä on jo unionin korkeimpiin kuuluva veroaste."

Näin tietenkin että pystymme maksamaan tasoitusta maille joilla ei ole yhtä kova verotus.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Näin tietenkin jotta pystymme maksamaan niitä kunnallisia tulonsiirtoja ja kansallisia maataloustukia.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #10

Ihan kiinnostuksesta kysyn kun haluat pikaisesti liittovaltion vedoten aiemmassa kommentissasi korkeaan veroasteeseemme. Näin ymmärrän tuon kommenttisi, kun annat verotuksen EU:lle. Oletko sitä mieltä että liittovaltiossa veroasteemme laskee? Jos näin on, niin miten käy mielestäsi niiden maiden verotuksen kanssa joille nyt maksetaan tukea? Ovat siis alhaisemman verokannan maita. Hyväksytkö sen myös että meillä sosiaalitukimäärät leikkautuvat huomattavasti jos katsot veroasteemme laskevan vai kuka maksaa nuo kustannukset osavaltiomme puolesta?

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

On toiveajattelua, että EU-parlamentaarikot rupeaisivat purkamaan EU-lainsäädäntöä. Tulemme näkemään sen toisen vaihtoehdon, että mennään yhä pidemmälle liittovaltioon. Italian, Portugalin ja Espanjan pankkien pelastaminen tulee osoittamaan suuntaa.

Sipilä on mielestäni tiukka EU-mies, joka poliitikon tapaan vääntää puheensa tilanteen mukaiseen sävyyn.

EU:n turvatakuu Suomelle on kuvitteellinen. EU:n sotilaallinen voima on olematon ja tiukan paikan tullen suuret maat keskittyvät omien etujensa puolustamiseen.

Suomen linja pitäisi olla Sveitsin linja. Sillä on paras näyttö pitkällä aikavälillä.

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen

Suurin osa EU-lainsäädännöstä liittyy sisämarkkinoihin eli harmonisaatioon. On hullunkurista vaatia, että sitä purettaisiin, koska vaihtoehtona olisi vain jäsenmaiden omat paikalliset sisämarkkinoiden toimintaa estävät lait.

Turvallisuuspuolella unioni on edennyt vaiheeseen, jossa perustamissopimukseen sisältyy selvät turvatakuu-lausekkeet. Tämä on merkittävä institutionaalinen saavutus länsisuuntautuneelle Suomelle. Turvatakuiden sotilaallinen merkitys realisoituisi helpoiten siten, että EU-maat olisivat Naton jäseniä, mutta muitakin teitä löytyy.

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?conte...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Suurin osa EU-lainsäädännöstä liittyy sisämarkkinoihin eli harmonisaatioon."

Taidat lähinnä väistellä näitä oleellisia kysymyksiä. Vapaakauppaan on sidottu lukemattomia siihen kuulumattomia määräyksiä ja velvoitteita eikä tuo "harmonisointikaan" liity vapaaseen kauppaan.

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen

Harmonisointi liittyy nimenomaan sisämarkkinoihin eli vapaaseen liikkuvuuteen ja vapaaseen kauppaan. Tarkistapa faktasi.

http://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:harmonisointi_(EU)

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"vapaaseen liikkuvuuteen ja vapaaseen kauppaan."

Täysin hatusta vedettyjä yhtäläisyyksiä ja siihen loppui brittien harmonisointi. Kieltämällä kipupisteet EU vain nopeuttaa hajoamistaan. Koko EU:n idea perustuu liittovaltioon ja koska siitä ei voi puhua ja hakea eurooppalaisen hyväksyntää homma hajoaa vuorenvarmasti.

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen

Ei yhteisön/EU:n idea perustu mihinkään liittovaltioon (muissa kuin jossain hämärissä salaliittoteorioissa), vaan eurooppalaisen rauhan turvaamiseen taloudellisen ja poliittisen yhteistyön kautta omine instituutioineen. Historian valossa EU on kaikkien aikojen onnistunein rauhanprojekti.
Tottakai myös liittovaltiosta saa ja kuuluukin puhua, mutta Brexitin välittömien seurausten kanssa sillä ei ole juuri mitään tekemistä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Saksan liittokansleri Angela Merkel on antanut poikkeuksellisen avoimen haastattelun viidelle suurelle eurooppalaiselle sanomalehdelle.

Haastattelussa Merkel paljastaa toiveensa jatkaa Euroopan yhdentymistä tasolle, jota on vaikea kuvata muuksi kuin Euroopan liittovaltioksi." (US)

Tosiasioiden kieltämisellä ei pitkälle pötkitä. Komissio on julkistanut tavoitteensa yhteisverotuksesta, yhteisvastuista, tulojentasauksesta ja monista muista liittovaltion tunnusmerkeistä joista osa on jo pantu täytäntöön joten näkemyksesi on rankassa ristiriidassa todellisuuden kanssa.

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen Vastaus kommenttiin #20

Ks. kommentti alla eurooppalaista puolustusliittoa koskien. Onko sekin sitä ikävää liittovaltiokehitystä?

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen

Tässä mielenkiintoinen ja jopa käänteentekevä uutinen kaikille eurooppalaisista turvallisuusratkaisuista kiinnostuineille: Saksa ehdottaa nyt avoimesti eurooppalaista puolustusliittoa, ja katsoo Britannian EU-eron poistavan nyt sen esteet.

http://yle.fi/uutiset/saksa_valmis_kantamaan_vastu...

Suomen turvallisuuspoliittinen asema vahvistui juuri melkoisen askeleen. Kiitos Saksan ja (uuden) EU:n.

Toimituksen poiminnat