Kai Lintunen Yhteiskunta on vielä meidän

Yhteiskunnallinen viisaustesti

Radikaalit thatcheristit ja kaiken maailman luottamuksen menettäneet ay-änkyrät voivat lopettaa lukemisen tähän. Nyt on äänessä maltillinen enemmistö.

Ymmärrämme, että politiikka on osin retorista teatteria. Meitä kuitenkin harmittaa, miten kepeästi tätä peliä harrastetaan aikana, jolloin niin moni on työttömänä ja maa elää rankasti velaksi.

Se voi toimia jossain teoriassa, mutta toimiiko se myös käytännössä? Se voi toimia tänään, mutta toimiiko se myös huomenna?

Olemme valmiita leikkauksiin ja heikennyksiin, jos niistä todella on vetoapua työmme kilpailukyvyn palauttamiseksi. Huomioittehan myös vaikutukset ostovoimaan.

Ymmärrämme hyvin kansainvälisen liiketoiminnan vaatimukset. Olemme osaltamme olleet niitä muun muassa Nokiankin myötä rakentamassa. Se on sitä globalisaatiota.

Käsittääksemme suomalainen insinööri ei ole kallis. Enemmän kyse on siitä, mitä Ismo Insinöörillä ollaan teettämässä.

Toivottavasti kärkihankkeisiin kuuluukin myös kilpailukyvyn laatupuolen vahvistaminen. Kuuluuko? Puhukaa enemmän esimerkiksi digitalisaatiosta.

Voimme maksaa myös kohtuullisia veroja, jos niillä todella saavutetaan kestävää hyvinvointia.

Tasa-arvoinen koulutus varhaiskasvatuksesta alkaen on maamme tärkein voimavara. On vaikea ymmärtää, miksi sahaisimme oman ainoan todellisen ponnistusjalkamme poikki.

Tuntuu todella kurjalta, että hallituksemme eivät ole saaneet aikaan niitä uudistuksia, jotka on muualla jo tehty. Ehkä historia joskus kertoo, miksi Suomi sanoi uudistuksille ’ei’ samaan aikaan, kun Ruotsi ’kyllä’?

Terveyskeskukset eivät ole toimineet tehokkaasti pitkään aikaan. Mikä takaa, että ne saadaan toimimaan pelkän hallinnollisen uudistuksen myötä? Mihin niitä maakuntia taas tarvittiinkaan, jos sote-asiat kuitenkin oikeasti päätetään hyvin keskitetysti?

Näemme Suomen Pohjoismaana, jossa annetaan mahdollisuus kouluttautua ja menestyä, mutta kaikista pidetään huolta.

Yhteiskunta, jossa heikommat hylätään ja eriarvoisuuden tunne kasvaa, muuttuu turvattomaksi. Emme halua sitä. Emmekä poliisivaltiota tai katupartioita.

Maa on luisumassa jakaantuneisuuden tilaan, vaikka meitä yhtenäisempää kansaa on kansainvälisesti vaikea löytää.

Myös ulkoiset tahot näyttävät tietoisesti hyödyntävän tätä suomalaisen yhteiskunnan epävarmuuden tilaa. Tänään informaatiovaikuttamisen tasolla, huomisesta ei tiedä kukaan.

Äänestämme vaaleissa, jotta maalla on päättäjät. Oletamme, että päättäjät päättävät viisaasti. Erityisen hyvät johtajat luovat varmuutta ja vakautta epävakainakin aikoina.

Oli päättäjä sitten porvari, sosialisti tai jotain siltä väliltä, oletamme, että yhteiskunnan instituutiot toimivat aina yhteen suomalaisen kansanvallan pohjalta. Ay-liike ei saa pitää maata panttivankina.

Etujen ajaminen ryhmänä on toki osa yhteiskuntamalliamme. Mutta fiksu etujen ajaminen ottaa aina huomioon kokonaisuuden edun (kakun leipominen vs. kakun jakaminen jne.).

On tässä äänestäjänäkin peiliin katsomisen paikka. Joku kaukokatseisempi päättäjä olisi ollut hyvä valinta jo parit vaalit sitten. No, kohtahan ne vaalit ovat taas ovella.

Toivottavasti saitte tästä jotain. Yritimme ainakin. Jos viesti ei kuulu tai asianlaita aika pian parane (odotettu on), tulee aika, jolloin joudumme valitettavasti etsimään elantoa perheillemme ehkä maan rajojen ulkopuolelta.

Aivovuotoa tapahtuu koko ajan ja osin se on myös luonnollista. Suomalaiset kansainvälistyvät, mutta haluaisimme myös vaihtoehdon, jossa työmme kautta voimme suoraan olla rakentamassa isänmaata.

Sama toisinpäin: ottakaa nyt ihmeessä vastaan se aivovuoto, jota Suomeen maailmalta on saatavissa. Ja kunnioittakaa ihmisoikeuksia, jos ajattelitte, että meidänkin ihmisoikeuksia kunnioitetaan maailmalla.

Ja tehkää nyt se kilpailukykysopimus. Yhteiskuntasopimuskin on ihan hyvä sana, koska se kertoo paljon koko yhteiskunnastamme ja on yhtenäisyyden merkki myös ulospäin.

Työ jatkuu sen jälkeenkin. Olemme kuulleet Ruotsin serkultamme, että siellä paikallisen sopimisen mallin juju löytyy työntekijän pääsystä informaatioon ja päätöksentekoon.

Ismo Insinööri ja kaikki muutkin tekevät mielellään sopimuksia, jos tietää luvut niiden takana.

Järki käteen ja tarmolla maaliin niin hyvä siitä tulee.

Ja samma på svenska.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

T Piepponen

Reaalimaailmassa asiantuntijan apua haetaan seuraavalla kaavalla:

1. Sinulla on hammaskipua.
2. Tilaat ajan hammaslääkärille.
3. Menet sinne ja saat hoitoa.

Politiikassa se menee niin, että jos koko maalla on hammaskipu niin tyhmät valitsevat hammaslääkärin sijasta asioita hoitamaan esim. perunanviljelijän, sirkuspellen tai vaikka hiihtäjän. Sitten jaksetaan ihmetellä miksi hammassärky eikun yltyy. Suksisauvoilla tai kuokalla ei hammasmätää voi korjata ellei nyt ajatella leegojen suustalyönnin olevan jonkinlaista hoitoa.

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen

Yhteiskunnallisesta hammaskivusta on taidettu siirtyä avomurtuman hoitoon jo ajat sitten. Huippukirurgi Sipilä tilattiin, mutta potilaan tila edelleen huononeva. Taitaa olla se tiimityö, jota tässä(kin) kansakunnan tasolla tarvitaan.

Käyttäjän HenrikTikanvaara kuva
Henrik Tikanvaara

Hyvä Kai!

Jos risteilijä lähtee tällaiselle kurssille, minä olen mukana! Ideat ovat yksi prosentti, täytäntöönpano on loput 99 ja se millä on merkitystä!

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen

Kiitos! Sukellusveneeksi emme ryhdy ja Titaniciksi emme halua. Ei muuta kuin purjeet auki.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Olen itse Bernie Sandersin linjoilla: Kansan pitää alkaa toimimaan - politikot kun eivät osaa:
https://www.youtube.com/watch?v=6TEX9ljxaZU&featur...

Henry

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Koulutuksen osalta kannattaa lukea tämänpäivän hesarista Sami Kanervan kirjoitus mielipide sivulla koskien koulutustamme jossa osuvasti kirjoitetaan ylikoulutuksen haitoista joka on johtanut alipalkkaukseen ja työttömyyteen. Lisäksi se on johtanut siihen että siisään pääsee huonompaa ainesta eli myöskin koulutuksen taso laskee. Meidän insinöörien palkat ovat alhaiset verrattuna melkein kaikkiin teollistuneisiin maihin paitsi Ruotsiin mutta työntekijäiden palkat ovat vähintäin keskitasoa. Nyt kyllä koulutuksessa pitäisi määrän tilalta keskittyä laatuun, huippu osaajia tarvitsemme jos aijomme menestyä, ei se ole niin tarkkaa onko joku insinööri vai DI koska monessa tehtävässä työmaalla vasta saa ja oppii tarvittavan pätevyyden.

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen

Tässä on muna-kana -ongelma: alempi koulutus voi vastata hetkellistä tarvetta, mutta yhteiskunnallinen kokonaiskakku kasvanee eniten tietoisella ylempien koulutusten strategialla (ja toisinpäin). Globaalissa tietotaloudessa tämä korostuu. Työssä oppiminen toki aina tärkeällä sijalla, mutta tietotaloudessa suurten (työpaikka)toimijoiden monopoli merkittäviin investointeihin (idea vs. pääoma) on jo aikaa sitten murtunut.

Toimituksen poiminnat