Kai Lintunen Yhteiskunta on vielä meidän

Unohda Kreikka, torju deflaatio

Kreikan mahdollisella lähdöllä eurosta (grexit) ei ole rahaliittoon suurempia vaikutuksia, totesivat Saksan liittokansleri ja valtionvarainministeri pari päivää sitten. Miksi näin ottaen huomioon, että viesti vielä pari vuotta sitten oli aivan päinvastainen?

Syy on siinä, että Kreikan aiheuttama riski finanssimarkkinoille ja rahaliitolle ei ole enää systeeminen. Pankkien Kreikka-vastuut ovat selvillä, Euroopan vakausmekanismi (EVM) on toiminnassa, pankkiunioni on polkaistu käyntiin, ja entiset kriisimaat läntisessä Euroopassa ovat jälleen pystyssä.

Jos Kreikka edelleen koettaisiin vain ensimmäisenä domino-nappulana, markkinoiden reaktio Kreikan vaaleihin ja Syriza-puolueen talouskuria vastustaviin tavoitteisiin olisi ollut aivan toinen.

Saman systeemisen riskin takia eurovaltiot päättivät aikoinaan mieluummin tukea Kreikkaa ja muita kriisimaita kuin antaa euroalueen vajota pankkikriisin kautta hallitsemattomaan lamaan.

Kreikan lähtö eurosta on siis hallittavissa. Samalla kriisi on syventänyt eurooppalaista integraatiota merkittävällä tavalla. Tämä kannattaa muistaa, kun joku jotain muuta eduskuntavaaliteltoilla erehtyy väittämään.

Suomenkin talouteen on kuitenkin ilmestynyt uusi Kreikkaa paljon pelottavampi mörkö. Euroalue on nimittäin vaipunut deflaatioon. Deflaatiokierre on talouden tuberkuloosi. Se vaimentaa kaikkea taloudellista aktiivisuutta toimijoiden vajotessa sänkypotilaiksi odottaessaan hintojen laskemista edelleen.

Nekin, jotka vastustavat normaalioloissa elvytystä turhana rahanhaaskauksena, ovat nyt nopeasti siirtymässä laajamittaisen keskuspankkielvytyksen kannalle. Vahvat EKP:n elvytysodotukset näkyvät myös euron heikkenevässä arvossa. Myös öljyn hinnan huima laskutrendi antaa kovan lisäpotkun vanhan mantereen talouskoneeseen.

Kysymys kuuluu, miten Suomi aikoo toimia näissä uusissa oloissa? Onko jälleen vaarana, että uudistukset hidastuvat tai pysähtyvät, kun halpaa velkarahaa ehkä riittää syötäväksi asti? Vai onko Suomella vaalienkin jälkeen näkemys jostain uudesta, kestävälle kasvu-uralle johtavasta suunnasta?

Saattaa vielä käydä niin että vastuunpakoilustakin syytetty ex-pääministeri istuukin Suomen kannalta aivan oikealla orrella, nimittäin vetämässä työstä, kasvusta, investoinneista ja kilpailukyvystä vastaavaa komissaarijoukkoa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän jarviriina kuva
Riitta Järvi

Ymmätääkseni euromaat eivät ole tukeneet Kreikkaa vaan Saksan pankkeja. Aivan tavallinen kadun tallooja on ymmärtänyt , että "Kreikan tukeminen" eurovaltioiden veronmaksajien rahoilla on eufemismi Saksan pankkien pelastamisellle.

Sitä vain ei heti paljastettu sinisilmäisille eurokansalaisille. Operaatio käärittiin humanitääriseen kaapuun Kreikan näennäispelastamiseen.

Näillä tempuilla Saksa tulee tuhoamaan Euroopan kolmannen kerran joko Merkelin johdolla tai hänen seuraajansa.

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen

Finanssikriisin historiaa tullaan varmasti kirjoittamaan vielä moneen kertaan. Oma näkemykseni on, että ex-pääministeri esitti Suomen linjan tässä varsin selkeästi moneen kertaan: jokainen maa on ensisijaisesti vastuussa omasta taloudestaan, mutta systeemisen riskin takia tukilinjalle oli yhdessä muiden euromaiden kanssa poikkeuksellisesti syytä lähteä. Esim. http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2011/09/07/...

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Euronhan piti olla peruuttamaton, joten jos Aleksis Tsipraksesta tulee pääministeri, ja hän pysyy vaateissaan niin Kreikan velkaa leikataan, julkisia menoja lisätään ja tähän on muilla euromailla sitten kolme tehtävää:

1) Alaskirjata luottotappioina aiemmat tukipakettirahat, sekä
2) Myöntää uusia tukirahoja Kreikan tasavallalle menojen kasvettua.
3) Vastaanottaa samanlaisia vaatimuksia muilta "troikkamailta".

Kreikan mahdollisen euroeron hallittavuutta on kuitenkin syytä katsoa tarkemmin. Olen samaa mieltä siitä, että lisätty yhteisvastuu on oleellisella tavalla vähentänyt finanssimaailman tartuntavaaraa. Tämä on kiistatonta. Se ei ole silti olematon. Finanssipiireissä odotetaan malttamattomana EKP:n elvytystoimia, mutta Karlsruhen päätöksellä tämä voi jäädä sitten ilman "Saksan luottokorttia" toteutettavaksi, ja Lissabonin sopimuksen artiklan 122 vuoksi koko Lissabonin sopimus tulisi avata ja kirjoittaa uudelleen.

Saksan jäädessä pois EKP:n bluffi paljastuisi ja pahoin segregoituneet valtiolainamarkkinat joutuisivat todennäköisesti kaaokseen.

Kreikan euroeron suurempi riski on kuitenkin poliittisella puolella. Vyönkiristykseen ollaan väsyneitä ja tämän vuoksi nämä podemokset painaa suosiossa. Mikäli Syriza kokoaa Kreikan seuraavan hallituksen, ja Kreikalle näytetään "ovea", ja alkushokin jälkeen huomataan, että maallahan menee paljon paremmin euron ulkopuolella, niin idea euron jättämisestä leviää muihinkin maihin.

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen

Tehtävät 1) ja 2) ovat täydellisessä ristiriidassa. Edes Syriza ei kuvittele, että jättämällä velat maksamatta Kreikalla olisi mitään todellista mahdollisuutta jatkorahoitukseen.

Hienoa, että myös perussuomalaisissa on nyt tunnustettu taloudellisen tartuntavaaran väistyminen. Poliittisella puolella ymmärrämme varmasti kaikki, että velat maksamatta jättävä ja eurosta lähtevä maa tuskin saisi jatkossa EU-/euroalueelta sellaista taloudellista vetoapua ja poliittista tukea, jota Kreikka joka tapauksessa tarvitsee.

EKP:n ja Saksan välinen vääntö jatkuu varmasti aina muodossa tai toisessa, mutta deflaatiokierteen riskiä tuskin vähätellään Berliinissäkään.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Saksan ja Ranskan pankit on pelastettu. Siis on samantekevää mitä Kreikka tekee.

Suomen suureksi onneksi meitä johtaa nyt kokoomuslainen presidentti Sauli Niinistö ja kokoomuslainen pääministeri Alex Stubb. Lisäksi EU:n komission peräti varapuheenjohtaja on kokoomuksen Jyrki Katainen. Suomella ei siis ole hätäpäivää. Maamme on vankoissa ja osaavissa käsissä.

Kaiken lisäksi keskustapuolueen Kiviniemi vastaa OECD:n suhdetoiminnasta. Suomi saa heti tuoreita tilastoja, mikäli Kiviniemi niiden päälle mitään ymmärtää.

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen

Ollos huoleton, poikas valveil' on :)

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Samalla kriisi on syventänyt eurooppalaista integraatiota merkittävällä tavalla."

Voisin olla päinvastaista mieltä ellei sitten seuraava askel ole asevoimien käyttö mielipiteiden muokkaamisessa.

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen

Tästä ei liene vaaraa ottaen huomioon, kuinkin paljon EU:ta on viime aikoinakin - mm. Suomen presidentin uudenvuoden puheessa - kritisoitu kykenemättämyydestä sekä ulkoisen että sisäisen turvallisuutensa uskottavaan ja tehokkaaseen järjestämiseen :)

Toimituksen poiminnat