Kai Lintunen Yhteiskunta on vielä meidän

Suomi on virallisesti lamassa – ja mitä sen jälkeen

Suomen talous on supistunut kolme vuotta peräjälkeen. Olemme siis virallisesti lamassa. Samaan aikaan muut Pohjoismaat ovat jo elpymisuralla ja elintasoeron Suomeen verrattuna odotetaan kasvavan.

Taloudellisen merkityksensä rinnalla lamalla on myös merkittävä psykologinen vaikutus. Pelkän ”lama”-sanan ilmoille heittäminen tuo kauhunsekaisen tuulahduksen 1990-luvulta ja vaikuttaa markkinoiden eli ihmisten käyttäytymiseen. Panokset niin taloudessa kuin politiikassa kovenivat juuri moninkertaisiksi.

Euroopan keskuspankki (EKP) tekee omia päätöksiään näinä päivinä. Odotettu koronlasku sekä jonkinlainen likviditeetin kasvattaminen ovat jo kuitenkin hinnoiteltu markkinoilla. Euron tietoista heikentämistä suhteessa muihin valuuttoihin taas ei ole nähtävissä. EKP:n rahapolitiikkaan ei siis suomalaisessa lamantorjunnassa kannata turhan korkeita toiveita asettaa.

Turhan korkeita toiveita ei kannata asettaa myöskään sille, että Suomen talousongelmat olisivat kertalaakilla ratkaistavissa rahapolitiikan keinoin. Suomen ongelmat ovat ennen kaikkea rakenteellisia. Tarvitsemme uuden monipuolisemman ja joustavamman teollisen ja kaupallisen rakenteen, joka kestää paremmin maailmantalouden mullistuksia.

Tilanne ei ole toivoton. Maailmantaloudessa on myös nähtävissä heikkoja piristymisen merkkejä, ja myönteiset vaikutukset heijastuvat myös Suomen talouteen, kun investointihyödykkeiden vientiin saadaan vähitellen vauhtia.

Vaikka vienti nytkähtäisikin liikkeelle, vaikutukset kotimaiseen kysyntään näkyvät vasta myöhemmin. Veronkorotusten myötä heikentyvä ostovoima ja työllisyys yhdistettynä suhteellisesti korkeaan inflaatiotasoon eivät lupaa hyvää kotimaiselle kysynnälle jatkossakaan.

Teollisen investointihyödykkeisiin keskittyvän liiketoiminnan rinnalla Suomi tarvitsee merkittävää kansainvälistä liiketoimintaa myös kuluttajakaupan piirissä. Tämä tasoittaisi maailmantalouden suhdannekuoppia, kuten Ruotsin esimerkki osoittaa.

Myös julkisen sektorin rakenteet kaipaavat pikaista virtaviivaistamista. Ellei hallituksen jo päättämää rakenneuudistuspakettia saada täytäntöön vielä tällä vaalikaudella, se tavalla tai toisella hukkuu vuoden 2015 eduskuntavaalien poliittiseen uudelleenlaskentaan.

Ilman talouskasvua ja rakenneuudistuksia edessämme on ennemmin tai myöhemmin valtava julkisen sektorin leikkausurakka kaikkine seurannaisvaikutuksineen. Merkittäviä apuja ei enää irtoa myöskään velasta tai velka-elvytyksestä: Suomen julkinen velka ylittää EMU-kriteerit viimeistään vuonna 2015 ja kyse on enenevästi Suomen julkisen taloudenpidon yleisestä uskottavuudesta.

Eurot eivät valehtele: taloudessa referenssiryhmämme on yhä useammin Etelä-Eurooppa ja yhä harvemmin muut Pohjoismaat. On järkyttävää, että näin on päässyt käymään. Samalla on kuitenkin Suomesta itsestä kiinni onko näin myös jatkossa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (97 kommenttia)

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Euro on eräs merkittävä tekijä siihen että muut pohjoismaat pärjäävät paremmin, suomihan ainoana pohjoismaana kuuluu euroon!

Toinen merkittävä syy on siinä että valtion tuottavia yrityksiä, luonnonvaroja ja kansallisvarallisuutta on myyty huomattavaan alihintaan yksityisille sijoittajille!

Esimerkiksi ruotsin valtio omistaa kokonaisuudessaan Vattenfallin, joka tuottaa ruotsin valtiolle enemmän kuin suomen valtion omistamat tai osaomistamat yhtiöt yhteensä Samoin norjan valtio omistaa öljyvarat kokonaisuudessaan, eikä ole suostunut myymään niitä, vaikka Shelli on yrittänyt ostaa niitä vuosikymmeniä.

Meidänkin valtiolla oli kaksi valtion yritystä, Imatran voima ja Neste, joiden tarkoitus oli turvata valtion halpa energian saanti. Mutta poliitikkomme päättivät yhdistää nämä Fortumiksi ja myydä pörssissä alle kolmasosalla yhtiön oikeasta arvosta!

Samoin maailman parhaat fosfaattivarat, joiden arvoksi on arvioitu 20-30 miljardia, myytiin norjalaisille muutamalla sadalla miljoonalla. Eli noin 10%:lla fosfaattivarojen oikeasta arvosta!

Näitä vastaavia tarinoita olisi vaikka kuinka monta kerrottavana, metsäteollisuudessa, telakkateollisuudessa, katsastusasemissa, kantaverkoissa, nokiassa ja vaikka missä. Joten ei ihme että muut pohjoismaat pärjäävät huomattavasti paremmin, heillä on valtiolla huomattavasti paremmat edunvalvojat!

Valtiomme on lähes putsattu valtiollisesta omaisuudesta huomattavaan alihintaan, eikä ylimmät laillisuusvalvojat ole laittaneet tikkuakaan ristiin, saadakseen nämä valtion omaisuuden haaskanneet vastuuseen toimistaan! Elämme aivan käsittämättömässä banaanivaltiossa, ainoana pohjoismaana!

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

"... joiden arvoksi on arvioitu 20-30 miljardia, myytiin norjalaisille muutamalla sadalla miljoonalla. Eli noin 10%:lla fosfaattivarojen oikeasta arvosta"

Käännänkö veistä haavassa? - Se on noin 1%.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Aivan, niinpäs onkin, 10% olisi 1-2 miljardia! Kiitos veitsen kääntämisestä!

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

"Suomi on virallisesti lamassa"

Markku Laitinen kerkesi jo ilmaisemaan sen suurimman ja tärkeimmän syyn Suomen talouden ja kauppataseemme romahdukselle, Se on mätävaluutta euro.

Tämä on selkeää faktaa.

Nyt onkin kysymys siitä haluammeko pelastaa maamme talouden, vai jatkammeko killumista hirttonarussa nimeltä euro?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Ymmärtääkseni lamalle ei ole mitään yksiselitteistä määritelmää, vaan pikeminkin se on häilyvä: pitkäaikainen tai (inklusiivinen tai) poikkeuksellisen raju taantuma.

Olen samaa mieltä siitä, että markkinatoimijat ovat jo hinnoitelleet sisää ainakin koronlaskut, sekä mahdolliset pienimuotoiset likviditeetin kasvuoperaatiot - kuten steriloinnin lopettaminen jne. Mittavaan euro-QE:hen en usko Saksan kuitenkaan taipuvan.

Olen siitäkin samaa mieltä, ettei yhteisvaluutta-alueen rahapolitiikalla voida tehokkaasti torjua lamaa taikka taantumaa. Tämä johtuu "yksi koko sopii kaikille" -ajatuksesta, jolloin keskeistä ohjauskorkoa ei voida asettaa eri jäsenmaille niiden tarpeiden mukaan. Teoriatasolla tämä korjaisi erilaisten talouksien (elinkeinorakenne yms.) epätasapainot, mutta käytännössä pääomavirrat vain hakeutuisi korkeamman koron maihin, jotka olisivat "luonnollisesti toimivassa taloudessa" Saksa ja kenties Itävaltakin.

Joudutaan siis valitsemaan pääomakontrollien ja työttömyyden väliltä. Pääomakontrolleilla on tarkoitus "estää" pääoman hakeutumista eri korkotason euromaihin. Jos ja kun euromailla on kuitenkin yhteinen ohjauskorko, tulee tyytyä massatyöttömyysalueisiin sen aikaa, kun korjaustoimeen menee aikaa. Historia opettaa, että työmarkkinajoustoihin menee vähintäänkin vuosia, jopa vuosikymmeniä. En usko euroalueella kansojen nielevän tätä.

Eri korkotasot vaativat pääomakontrollien sijaan vaihtoehtoisesti eri valuuttakursseja. Huokeamman valuutan (ja siten alemman korkotason maihin, kuten kriisimaat) maihin syntyy investointien kannattavuutta, sisämarkkinoiden piristymistä tuontihintojen kasvaessa, sekä viennin piristymistä kilpailukykyisemmillä hinnoilla.

Toinen ratkaisuvaihtoehto on tulonsiirtoinen liittovaltio, jossa sekä raha-, että finanssipolitiikka on keskitettyä. Tulonsiirroilla tasoitetaan eri maiden (osavaltioiden) välisiä taloudellisia eroja. Tähän vain ei ole kovin suurta innostusta eurokansalaisten kesken, joten parhainta olisi purkaa eurojärjestelmä. Muutoin se purkaantuu omaehtoisesti, ja oletettavasti reippaasti "väkivaltaisemmin" kuin yhteispäätöksellä tehty purku.

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen

Euron tuominen kaikkeen suomalaiseen talouskeskusteluun tuhoaa keskustelun todellisen pointin. Se voi olla joillekin poliittisesti palkitsevaa, mutta kokonaistaloudellisen ja liiketaloudellisen merkittyyvden kannalta kovin turhaa. Eli jos joskus keskityttäisiin itse liiketaloudelliseen kontekstiin.

Kaksi kolmesta Suomen talouden tukijalasta ovat poikki. Suomen talous on keskittynyt investointihyödykkeisiin. Kv. kuluttaja-bisnes on vähäistä. Mikään euro-ero tai oma rahapolitiikka ei riitä kompensoimaan näihin liittyvää menetettyä liikevaihtoa ja talouden syklisyyttä.

Suomi tarvitsee kansallisen elinkeinopolitiikan globaaliin kilpailuun sovitettuna. Tarkasteluun tulevat verotus, työmarkkinat, innovaatiot, koulutus, kohdennetut panokset, kansainvälisyys ja julkisen sektorin toimivuus, kaikki yhteensovitettuna.

Tehdään töitä sen eteen, että Kokoomus on pääministeripuolue eduskuntavaaleissa 2015 niin Suomella on myös jotain toivoa.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

En ole oikeastaan koskaan ymmärtänyt sitä, miten mikrotalousmiehet eivät kuitenkaan osaa ajatella makrotalouden näkökulmaa asiasta. Tämä on hyvin surullista, ja tämä myös ilmenee maamme taloustilasta.

Kyllä, me tarvitsemme lisää kilpailukykyä. Todelliset reaaliset "suojamuurit" tällaisen ulkoisen talousshokin varalta ovat järjestyksessä:

  1. Valuuttakurssijoustot
  2. Työmarkkinajoustot
  3. Työttömyysjousto

Ensimmäistä ei yhteisvaluutassa ole (ellei sitten koko euroalue vaivu koomaan - ennen kaikkea Saksa), toiseen menee liiaksi aikaa, jolloin alijäämät ehtivät kasaantua toivottamaksi julkiseksi velaksi. Joten jousto tulee kolmannesta. Se on nyt nähtävillä esimerkiksi Kreikassa.

Mikrotalousmiesten tulee ymmärtää se, ettei finanssipolitiikkaa voida suorittaa kovin onnistuneesti, jos rahapolitiikka on päin honkia. Niiden tulee tehdä yhteistyötä, ei kumota toinen toistensa työtä.

Osaamista makrotalouspuolella Kokoomuksesta toki löytyy, ja se on hyvä asia. Elina Lepomäen ajatuksiin kannattaa kiinnittää huomiota.

Käyttäjän eskovirri kuva
Esko Virri

Mutta alkuperäiseen tekstiin viitaten: "Eurot eivät valehtele: taloudessa referenssiryhmämme on yhä useammin Etelä-Eurooppa ja yhä harvemmin muut Pohjoismaat. On järkyttävää, että näin on päässyt käymään. Samalla on kuitenkin Suomesta itsestä kiinni onko näin myös jatkossa."

Euromaana Suomi on väistämättä vahvemmin nimenomaan sidottu Etelä-Eurooppaan. Vain Saksaa ja muutamaa pienempää euromaata voidaan pitää toivottavana viiteryhmänä, mutta talous- ja valuuttapolitiikassa olemme täysin sidottuja pohjamudissa lojuviin Etelä-Euroopan valtioihin. Olemme vielä omien päätöksiemme kautta koko ajan enemmän ja enemmän sidottuja noihin Eurooppaa pohjassa pitäviin ankkureihin. Ja toisaalta taas vahva euro joka tukee Saksaa heikentää Etelä-Euroopan maiden (ja Suomen) mahdollisuuksia vientiin. Tässä tilanteessa euro on huono kaikille muille paitsi Saksalle, jonka omat sisämarkkinat ovat riittävän vahvat ylläpitämään kasvua.

Kokoomus on ollut niin kyvytön ajamaan mitään kestävää talouspolitiikkaa nykyisen hallituksen pääministeripuolueena keskittyen lähinnä nimelliseen asemaansa pääministeripuolueena että töitä pitäisi tehdä sen eteen että Keskusta on ylivoimaisesti suurin puolue seuraavien eduskuntavaalien jälkeen ja poliittisten kokoomusbroilereiden sijaan maata johtaisi Juha Sipilä, jolla on asiantuntemusta myös talouspolitiikasta.

Tosin veikkaan että Suomella menisi paljon paremmin kunhan jokin puolue olisi selkeästi suurin, eikä six-packeja tai five-packeja tarvitse rakennella. Vaikka se puolue olisi demarit joka on juuttunut 30-50 vuoden päähän menneisyyteen. Tai vaikka kristillisdemokraatit. Hallitus olisi pitänyt hajoittaa jo pari vuotta sitten kun ensimmäiset merkittävät kannatusmuutokset olivat ilmassa ja alkoi näyttää siltä että uusi vaalitulos olisi heilauttanut voimatasapainoa merkittävästi.

Heli Hämäläinen

Sinä juristina teet mielivaltaisia rajauksia saadaksesi jutun näyttämään joltain. Oikeasti näin ei voi kansantaloudessa menetellä.

Olen opiskellut niin liiketaloustiedettä, toimialan taloustiedettä (markkinarakenteet ja -oikeus) sekä kansantaloustiedettä niin itävaltalaisesta kuin uusklassisesta näkökulmasta.

Suomen ongelma on meidän kansantaloutemme 1) erisyklisyys suhteessa muuhun valuutta-alueeseen 2) tehottomat markkinat, kilpailijoita suuremmat kustannukset ja 3) vesijättötalous, toimialat jäävät kannattamattomiksi pitkiksi ajoiksi kiitos yhteisvaluutan, joka tietää riskiä ja korkeampaa tuottovaatimusta, joka tapahtuu kasvun kustannuksella.

Kaikkiin näihin voidaan vaikuttaa devalvaatiolla, myös tehottomiin hyödykemarkkinoihin, jotka näin saavat reittauksen rahamarkkinoiden kautta avoimilta kilpailluilta markkinoilta.

On siis varsin hyödytöntä miettiä liiketaloustiedettä paineettomassa tyhjiössä. Kekkosta tulee ikävä. Tunarit.

Käyttäjän pasikayhko kuva
Pasi Käyhkö

Heli, Vai että Kekkosta tulee ikävä. Toivottavasti painajaiseni eivät palaa.

Heli Hämäläinen Vastaus kommenttiin #65

Maa ainakin vaurastui hänen aikanaan.

Käyttäjän pasikayhko kuva
Pasi Käyhkö Vastaus kommenttiin #67

Heli,

Siinä olet oikeassa, maa todella vaurastui.Alkaen vuodesta 1946 aina vuoteen 1990.Sitten Suomi putosi puusta ja alkoi tuskallinen opettelu demokratiaa ja länsimaista kulttuuria.Kekkosen aika oli aika synkkää.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Kekkosen jälkeen Suomi siirtyi Koiviston myötä normaaliin länsimaiseen demokratiaan. Normaaliksi määriteltiin enemmistöhallitukset ja täydet neljä vuotta istuvat hallitukset. Lisäksi hankkiuduttiin eroon vähemmistösuojasta joka pakotti hankkimaan lakiehdotukselle hyväksynnän kahdelta eduskunnalta ennen lain läpi menoa.

Noiden muutosten myötä Suomi siirtyi enemmistödiktatuuriin, tyhmyyden ja yksien totuuksien aikakauteen. Ei olekaan mikään yllätys, että kalleimmat ja tyhmimmät päätökset Suomen historiassa on tehty juuri tämän normaalin demokratian aikana.

Käyttäjän PahaLukki kuva
Juho Salo Vastaus kommenttiin #94

Kerro lisää mikä on vähemmistösuoja, toki.

Toisaalta lakien hyväksyntä kahdelta eduskunnalta on paskoissa ratkaisuissa ihan hyvä, mutta silti paskoja päätöksiä on tehty (vaikka noi valtio-omistuksien myynnit), joten ehkä se vanha menettely toimi jotenkin paremmin, ja dynaamisemmin.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #96

Termi on väärä. Pointtina oli, että ihan mitä tahansa järjettömyyksiä ei hallitus pystynyt viemään läpi oman enemmistönsä turvin. Vaadittiin kahden eduskunnan hyväksyntä joka tarjosi äänestäjille mahdollisuus ottaa myös kantaa vaaleissa. Lait olivat silloin mietittyjä eikä hutaisten säädettyjä, kuten nykyään. Enemmän kai se oli demokratiaa silloin, kuin tämä nykyinen normaali.

http://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:hall...

"Osaltaan pyrkimys laajapohjaisiin hallituksiin johtui vuoden 1928 valtiopäiväjärjestyksen lukuisista määräenemmistö- ja määrävähemmistösäännöksistä, joihin turvautumalla oppositioon kuuluvat eduskuntaryhmät saattoivat estää hallituksen tärkeinä pitämien lainsäädäntöhankkeiden toteuttamisen. Nyttemmin tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen liittyneet erityismenettelyt on pääosin poistettu, joten tarvetta hyvin laajapohjaisiin hallituksiin ei tässä mielessä enää juuri ole."

En muista milloin noista säännöksistä luovuttiin, mutta voisin kuvitella Suomen EU:iin viemisen olleen tausta syynä vaikuttamassa. Häiritsevistä hidasteista haluttiin eroon.

Jukka Sarre

Lähihistoria opettaa, että suomen talous ei niin hyvässä kunnossa voi olla etteivätkö Kokoomus ja Sdp sen yhdessä vaalikaudessa alas ajaisi.

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

"Tehdään töitä sen eteen, että Kokoomus on pääministeripuolue eduskuntavaaleissa 2015 niin Suomella on myös jotain toivoa."

Se toivo on jo romahtanut pohjille sen noin seitsemän vuoden aikana, kun kokoomus on nyt peräjälkeen hallituksessa ollut. Olette saaneet Suomen liki selvitystilaan ja meitä odottaa Kreikan kaltainen kohtalo.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Toivoisin, että tutustut tähän kirjoitukseeni. Se sisältää sellaisia universaaleja totuuksia siitä huolimatta tekeekö "vasemmistolaista" tai "oikeistolaista" finanssipolitiikkaa.

Se on ihan puhdasta kansantaloustiedettä esimerkin avulla väännettyä rautalangasta. Sitä makrotalouspuolta.

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen

Ymmärrän aivan hyvin, miksi makrotalousmiehet usein jämähtävät omaan kansantalouden norsunluuntorniinsa. 150 markkinataloutta eivät kuitenkaan ole tuoneet kovinkaan montaa pysyvää "universaalia totuutta" makropuoleen liittyen.

Mikäköhän olisi se makropuolen talous-taikatemppu, jonka varaan voi rakentaa pysyviä ja kilpailukykyisiä teollisia rakenteita? Mielestäni on vaarallista ja utopistista pistää kaikki pelimerkit makrolle, kun kyse on kuitenkin mikropuolen tarjontamarkkinoiden uudistumisesta.

Talouden globaalistuessa ja monimutkaistuessa on todennäköisempää, että selityksiä etsitään jatkossakin enemmän mikrotaloustieteen puolelta.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Onko tulos eli Suomen talouden tila nyt mielestäsi hyvä kun Kokoomus on ollut vallassa 7 vuotta joista 3 viimeistä pääministeripuolueena?

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen

Nyt hoidettavana olevat talousrakenteen valuviat on valettu Nokian menestyksen vuosina. Mikään ei ole ikuista, hajauttaminen kannattaa.
Suomen talouden tila on umpisurkea. Kokoomus kantaa tästä varmasti oman vastuunsa tulevissa vaaleissa.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #13

Vilkaiseppa muuten minä vuonna J. Ollila siirtyi Nokian toimariksi uusine ideoineen. Vilkaiseppa samalla, minä vuonna Suomessa siirryttiin eurooppalaisista valuuttakokeiluista kelluvaan Suomen markkaan. Milloin siis Nokiasta kasvoi niin suuri tekijä?

Uskallatko siis luvata, että Suomen tasavallassa otetaan ensi kaudella kelluva ja vapaasti vaihdettava kansallinen valuutta käyttöön?

Toivottavasti näin kävisi.

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen Vastaus kommenttiin #15

Lue Ollilan Mahdoton menestys. Viitataanko siellä kelluvaan valuttaan, vai matkapuhelinmarkkinoiden räjähdysmäiseen kasvuun?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #20

Ne tapahtuivat täysin samaan aikaan.

Autan alkuun:

Tästä kuvasta voit katsoa, miten korkotaso käyttäytyi 1992 syyskuun kellutuspäätöksen yhteydessä.

Voit katsoa myös mitä vaihtotaseelle alkoi käydä ennen ja jälkeen kellutuspäätöstä. Voit katsoa miten bruttokansantuotteen kehitys kulki ennen ja jälkeen kellutuspäätöstä.

Voit katsoa, miten työttömyys kehittyi kellutuspäätöksen jälkeen.

Usko tai älä: eivät ne kaikki olleet täysin sattumaa.

Käyttäjän pasikayhko kuva
Pasi Käyhkö Vastaus kommenttiin #15

Suomen markka laitettiin (jouduttiin laittamaan) kellumaan 1990-luvun alussa. Tulos oli murhaavan raskas isku yrittäjille ja kansalaisille.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #66

"Suomen markka laitettiin (jouduttiin laittamaan) kellumaan 1990-luvun alussa."

Väärä tieto elää sitkeästi vai levittääkö joku tuota tahallaan. Ota selvää miksi markka devalvoitiin, ongelma oli käytännössä sama kuin nykyään eli markkamme oli sidottu liian vahvaan yhteisvaluutan edeltäjään, ecuun.

Käyttäjän pasikayhko kuva
Pasi Käyhkö Vastaus kommenttiin #69
Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #66

Aivan. Jouduttiin laittamaan. Tässä huomaa sen, että kun markkinavoimat ja ideologiastaan sekoittuneet europolitiikot ottavat yhteen, niin kanveesiin putoavat politiikot.

Joka ainoa kerta. Niin tapahtuu tälläkin kertaa.

Varaus: jos päätetään ryhtyä pohjoiskoreamaiseen tiukkaan suunnitelmatalouteen niin silloin talous toimii, jos se radiosta sanotaan toimivan. Kansalaisten etu tuo tuskin kuitenkaan on.

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen Vastaus kommenttiin #72

Samalla kannattaa muistaa, että taloutta ei tehdä missään historiattomassa tilanteessa. Suuri osa valuuttalaina-yrittäjistä ja saman tien yrityssektorista muutenkin ajautui konkurssiin. Minkään kansakunnan etuna ei voi olla tuhota yrittäjä-kaaderia tällä tavoin. Miltäköhän Suomi näyttäisi tänä päivänä, ellei Nokia olisikaan lähtenyt GSM-standardin myötä huikeaan nousuun maailmanmarkkinoilla ko. aikana.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #83

Ne ajautuivat, koska politiikot päättivät niin. Eurot ovat samalla mekanismilla meille kuin ulkomaan valuutta (kiinteä valuuttakurssi meille, eli valuutta pitää pystyä kattamaan), ja aivan samanlaisia kysymyksiä nytkin on pyöritelty.

Valtaosa esimerkiksi Suomen laskemista lainapapereitsta ovat Suomen lakien alaisia. Suomen laista päättää Suomen eduskunta. Tämä ikäänkuin tiedoksi sinullekin, kun ehdolle aiot ja tulet valituksi: kun äänestät sitten siitä, mitä euromääräisille lainoille tehdään niin olet itse mukana päättämässä osattomien perikadosta tai armahduksesta.

Mitä Nokian nousuun tulee, niin sellaista nyt sattuu kelluvan ja vapaasti vaihdettavan kansallisen valuutan kanssa. Ei siitä pidä olla niin hätääntynyt. Joko katsoit, miten korkotaso, työttömyys, bruttokansantuote ja vaihtotase käyttäytyivät kellutuspäätöksen jälkeen? Oliko mieluisaa vai synkkää katseltavaa?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Jokin annetuista vaihtoehdoista on kuitenkin toteutettava. Minusta työttömyysluvuissa joustaminen on epäoikeudenmukaista ja eriarvoistavaa, koska ulkoisten talousshokkien vaikutusten nieleminen jää heille, jotka joutuvat työttömiksi.

Se on mielestäni epäreilua siitä syystä, että tuskin se osa kansalaisista, jotka siis joutuvat kilometritehtaalle, ovat aiheuttaneet subprime-kriisiä, Krimin miehitystä tai Espanjan asuntokuplaa.

Toimiva makrotalous on se kasvualusta, jossa mikrotalous pyörii.

Tässä on ymmärryskuilu:

Jos yksittäinen henkilö (taikka yritys) elää yli varojensa, niin hänen on suitsittava kulutustaan tai pystyttävä keräämään lisää tuloja. Oletetaan, että jälkimmäinen on helpommin sanottu kuin tehty. Esimerkiksi yksi henkilö ei voi terveyttään vaarantamatta lisätä työaikaansa kahteenkymmeneen tuntiin vuorokaudessa.

Tällainen toiminta on myös yksittäisen yrityksen toimintaedelletys. Se ei voi jatkaa toimintaansa tappiollisena tästä ikuisuuteen.

Myös makromiehet ymmärtävät tämän, siitä ei ole siis kyse.

Makropuolella yksityisen henkilön kulutustottumusmuokkaukset eivät kokonaisuutta kuitenkaan horjuta. Esimerkiksi yksi henkilö voi joutua lopettamaan kahvilassa käynnit rajoittaakseen menojaan. Kahvila tuskin joutuu tästä suuriin ongelmiin.

Mutta sitten kun tehdään samaa makropuolella, eli kaikki alkavat säästää yhtä aikaa seuraa katastrofeja. Jos siis kaikki kansalaiset lopettavat kahviloissa käynnin, koska menoja on supistettava, niin se näkyy vuorenvarmasti yhden toimialan - kahvilayritysten - kuolemana.

---

Mutta jos haet ratkaisuja jatkossa enemmän mikropuolelta, niin miksi kirjoitat finanssipolitiikasta, joka on kuitenkin makrotalouspuolen asiaa. Jätä siis verotukset ja tulonsiirrot ja julkiset investoinnit (suhdannevaihteluiden tasaamiseksi tehdyt) huomioimatta ja keskity kehittämään teknologiaa ja tuottavuutta.

Kyllä mulle sekin kelpaa. Keksi vaikka ensi viikoksi 10 uutta laitetta, joita Suomessa aletaan valmistaa, ja joilla on kysyntää muualla hinnasta välittämättä. Silläkin tavalla pääsemme pois ongelmista.

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen

Jos nyt vaan tultaisiin sieltä käsitetaivaasta reaalitalouden pinnalle. Suomi tarvitsee näitä sekä makro- että mikropuolen toimenpiteitä kaikkia yhtäaikaa ja koordinoidusti.
Onneksi Suomessa todella on vireä startup-sektori, suhteellisen hyvin rahoitusta tarjolla ja jotenkin innovaatio-suopea valtiovalta. Kyllä, Suomella on (mikro)toivoa.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #14

Tästä olemme samaa mieltä: tarvitsemme toimivan kentän niin mikro- kuin makropuolellakin.

Ongelmamme johtuvat nyt siitä, että Kokoomuksen linjaus toimivasta makroympäristöstä ei ole kuitenkaan osoittautunut toimivaksi.

Olen siitäkin samaa mieltä, että Suomella on perhanasti potentiaa mikrotalouden puolella, mutta koska makropuoli sotii säännöistänsä riippuvaisina tätä potentiaa vastaan, niin ongelmamme eivät katoa jatkossakaan.

Uskallatko ehdottaa yleissitovien työehtosopimusten romuttamista, kuten mikrotalouden puolella (Suomen Yrittäjät ry.) on ehdottanut? Otatko tämän vaalikampanjaasi? Koska tällä tavoin me voisimme käyttää sitä toista "suojamuuria" eli työmarkkinoiden joustoa talousshokkien "absorboimiseksi".

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen Vastaus kommenttiin #19

Itse asiassa Suomessa on jo varsin joustavat työmarkkinat mitä tulee työntekijöiden irtisanomiseen yt-menettelyn kautta (verrattuna melkein mihin tahansa maahan). Haasteet ovat enemmän työn hinnan puolella verokiiloineen ja yleissitovuuksineen. Lisätään työn tarjontaa, pienennetään verokiilaa ja mahdollistetaan laajempi paikallinen sopiminen. Eiköhän tämä ole ihan selvää makropuolen peruskauraa.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #24

Okei, validi pointti.

Katsotaan sitten, saatko revittyä yleissitovat työehtosopimukset ja luotua halpatyövoimamarkkinat.

Minä jään odottamaan henkeäni pidätellen, miten aiot pudonneilla tuloveroilla - ja kerrannaisvaikutusten kautta myös pudonneilla muilla veroilla (alv esim.) - kattaa valtion menot.

Odotan myös ratkaisuasi siihen, miten esimerkiksi asuntovelalliset suoriutuvat tulotasonsa puolittumisesta? Saatko aikaiseksi pankkikriisin tähän päälle?

Kaiketi sinulla on vastaukset näihinkin mietintöihin sitten.

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen Vastaus kommenttiin #36

Toki. Lisätään työllisyyttä, helpotetaan nuorten työllistämistä, pienennetään verokiilaa mutta laajennetaan veropohjaa laajentuvaan taloussektoriin, ja huolehditaan pankkisektorin riskitasosta. Kannattaa muuten tutustua Reaganin 1980-luvun talouspolitiikkaan, jolla muuten samalla voitettiin kylmä sota.
Hyvinvointivaltio joutuu joka tapauksessa käymään haukkaamassa happea pinnalla jossain vaiheessa. Talouden sementoiminen velkaan ja jäykkyyksiin ei ole mikään ratkaisu.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #44

"Lisätään työllisyyttä, helpotetaan nuorten työllistämistä, pienennetään..."

Kuulostaa vähän samalta kuin Urpilaisen unelmahöttö hallitusta muodostettaessa 3 vuotta sitten, eli ei mitään realistista näkemystä.

Antti Jokinen Vastaus kommenttiin #46
Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen Vastaus kommenttiin #46

Työn (tarjonnan) lisääminen tarkoittaa konkreettisesti työikäisten ml. osatyökykyisten saamista mukaan työelämään mahdollisimman laajasti mm. opiskeluaikoja tehostamalla ja työhön (ja vähemmän erilaisiin vapaisiin)kannustamalla. Nuoriso työllistyy varmasti, kun palkkataso sovitetaan heidän osaamiseensa eikä ainoastaan työehtosopimusten palkkatasoon. Lisää voi lukea hallituksen rakenneuudistuspaketista.
Keinot ovat kaikkien tiedossa, mutta toteuttajia ei vaan tahdo löytyvän. Kokoomus on ainoa puolue, joka uskaltaa viedä nämä myös toteutukseen. Unelmahöttö on tästä kaukana.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #54

Jos Kokoomus on ainoa puolue tällä saralla niin eikö se vaadi 101 kansanedustajaa tulevaan parlamenttiin? Mitenkä realistisena pidät tämän toteutumista?

Oletatko, että vaalikampanjalla "äänestä meitä, me puolitamme palkkasi" saavutatte moisen äänivyöryn?

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen Vastaus kommenttiin #57

Oletko kuullut pääministeristä, joka johtaa hallituksen työskentelyä? Oletko huomannut, että Suomi on lamassa, jonka pitkittyminen ei liene minkään eloonjäämisestään huolehtivan puolueen toivelistalla. Päätöksiä tulee ja Suomen kannalta mieluummin aiemmin kuin myöhemmin.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #62

Tarkoitin, että jos Kokoomus on ainoa "puolitamme palkkasi" -puolue niin se ei tule saamaan hallitusyhteistyötä, jolloin se joutuu yksinään muodostamaan hallituksen. Vähemmistöhallituksellakin voi toki yrittää, en sitä kiistä.

Olen huomannut. Olen jopa huomannut sen paljon ennen kuin se edes alkoikaan. Kuulun niihin "etukäteen jälkiviisaihin", jotka varoittelivat tulevasta jo silloin, kun elvytyksellä kammettiin ylös 2009-2010, että tämä ei toimi.

Kuuntelette jatkuvasti vääriä tahoja. Se on meidän kaikkien ongelma.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #54

Kun nyt niitä työpaikkoja ei vain ole kun siellä julkisella puolella, niin ainoaksi keinoksi jää tempputyöllistetyt ja sekös niitä rakenteita muuttaa, no tilastoja kaunistelee ainakin.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #44

Tarkoittaako tämä nyt sitä, että Kokoomus pääministeripuolueena olisi jotenkin tarkoituksellisesti vähentänyt työllisyyttä, pyrkinyt vaikeuttamaan nuorten työllistymistä, kasvattanut verokiilaa ja vähät välittänyt pankkisektorin riskitasosta?

Kysymyksellani tahdoin viestittää, että eikö nämä jo ole olleet tämänkin hallituksen ohjelmassa? Miksei se ole onnistunut? Eikö istuvat Kokoomuskansanedustajat ole löytäneet oikeita äänestysnappeja?

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #44

Eräässä Spede Pasasen elokuvassa X-Paroni, paroni Wilhelm von Tandem päätti tuplata yrityksensä tuloksen "myymällä kaikkea kaksin kappalein, tandem-tandem". Johtokunta piti ajatusta nerokkaana.
Työttömyyttäkin voisi siis poistaa, poistamalla työttömyyttä kahta kauheammin, tandem-tandem.
Helppoa! :D

Heli Hämäläinen Vastaus kommenttiin #50
Kari Ahveninen Vastaus kommenttiin #44

Noin se käy. Katsotaas....

Lisätään työllisyyttä? Miten minusta on näyttänyt että näinä päivinä paljon enemmän on irtisanottu väkeä kuin työllistetty, edes tempputyöllistämisellä? Ja miten tempputyöllistäminen kasvattaa kansantaloutta, kun se kuitenkin maksetaan verovaroista? Työpaikkoja ei ole eikä näytä myöskään tulevan, ja työttömyys hipoo huippulukemia.

Helpotetaan nuorten työllistymistä? Juu, laitetaan lajittelemaan matonkuteita ja muuta yhtä kansantaloudellisesti tuottavaa kuten uutisissa tässä päivänä muutamana kerrottiin. Sehän lisää kansantalouden tuottoa valtaisasti, kyllä?
Koulupakonkin laajentamista on toimestanne ehdoteltu, mutta miten se onnistuu kun samaan aikaan leikataan koulutuksen määrärahoja? Ja mitä mitä sillä saavutetaan että koulutettaisiin tukku tohtoreita ja inssejä joille ei kuitenkaan ole töitä? Vai pitääkö heidän lähteä hyödyttämään muitten maitten taloutta joissa hommat on hoidettu paremmin?

Laajennetaan veropohjaa laajentuvaan taloussektoriin? Siis keksitään uusia veroja ja maksuja joilla entisestäänkin ahtaalle ajetut pk-yritykset, yksinyrittäjät, noin yleensäkin muut kuin kansainväliset suuryritykset imuroidaan kuiviin. Juu, tosi kannattavaa, varsinkin kun pk-sektori on se ainoa alue jossa täälläkin on ylipäätään työllistetty väkeä. Nyt sekin pitäisi tappaa. Viimeisin hölmöily on se että esitetään yksinyrittäjistä tehtävän palkansaajia, joilla saadaan kaikki yrityksen vähennyskelpoiset kulut napsaistua näppärästi pois.

Huolehditaan pankkisektorin riskitasosta? Tarkoittanee siis sitä että jo etukäteen turvataan viimeisistäkin verovaroista mahdolliset pankkisektorin itsensä typeristä riskeistä mahdollisesti aiheutuvat luottotappiot, vai kuinka? Antaa pankkien mällätä, kyllä verovelvolliset maksavat.

Reagan ei voittanut mitään, vaan neukkula hajosi ihan itse omaan mahdottomuuteensa. Mitä entinen näyttelijä muka tiesi muusta kuin näyttelemisestä?

Hieno ilmaisu, hyvinvointivaltio haukkaamassa happea. Missäs välissä se sen tekee kun hallinto hajoittaa minkä ehtii?

Kokoomuksen johdolla, demareitten avulla ja kepun aloittamana Suomen talous nimenomaan on sementoitu velkaan (vrt. ulkomaan velan kasvu!) ja jatkuvasti sorvatut entistä idioottimaisemmat lait on lopullisesti kangistamassa maan halvaustilaan.

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen

Siis 150 vuotta markkintaloutta...

Käyttäjän raffu kuva
Rafael Rantala

Ja koko ajan hoettu "orastavasta noususta", ja tähän on pakko pistää hymiö perään.

Harmi sinänsä, että euro tappanut talouskasvun lähes kokonaan ja pitkäksi aikaa eikä vieläkään uskalleta tunnustaa sen vaikutuksia. Kreikka ei enää olisi kyseisessä kurimuksessa ja Suomikin jo varmaan Ruotsin malliin kasvu-uralla ilman euroa. Pitkään sitä päätä hakataan vaikka takinkääntöön fiksusti olisi ollut mahdollisuukisia jo vaikka kuinka.

Ehkä kun tähän vileä lisätään EUn byrokratia niin ei ihan heti ole nähtävissä nopeita liikkeitä mihinkään suuntaan.

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen

Edelleen: mikä on se makropuolen talous-taikatemppu, jonka varaan voi rakentaa pysyviä ja kilpailukykyisiä teollisia rakenteita?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Kelluva ja vapaasti vaihdettava valuutta, jossa on tulonsiirrot kyseisellä valuutta-alueella.

Tulonsiirrot EMU-maiden tasolla toimii siten myös. Eurohan on kelluva ja vapaasti vaihdettava valuutta.

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen Vastaus kommenttiin #21

Ei halpa euro tee yhtäkään huippu-innovaatiota. Voi avittaa, mutta teollinen lisäarvoa tuottava platform syntyy kyllä ihan muista syistä.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #25

Sanoisin, että "työ tekijäänsä opettaa". On paljon paremmat saumat tehdä uusia huippukeksintöjä "sorvin ääressä" kuin kotisohvalla Big Brotheria tuijottaessa.

Käyttäjän raffu kuva
Rafael Rantala

Kuten Henri tuossa jo totesi, valuutta on avain asemassa. Itse asiassa tätä valuuttakuviota voitaisiin ehkä jopa jotenkin viedä yksi pykälä pidemmälle eli jopa jakaa Suomi useampaan valuutta-alueeseen.. Ihan vain ajatuksena, josko esim. Ahvenanmaa ja muu Suomi puokkiin. Tätä ideaa saa käyttää vapaasti mutta pakko alkaa jotain kohta keksimään, konkurssi häämöttää nykyisellä joustomallilla, jota ei siis oikeasti ole.

Oma valuutta ja kilpailukykyinen verotus sekä byrokratian minimoiminen, niin siinäpä olisi jo pohjaa. Aika mukavasti Sveitsikin porskuttaa.

Markus Lehtipuu

Suomi on lamassa. Pääministeri pakenee Brysseliin, ilman vaaleja, ilman mandaattia, ilman demokratiaa. Pääministeriksi on tulossa narsisti, mikä ei ole Suomelle eduksi. Puolet hallituksen ministereistä joko pakenee tai yritti paeta Brysseliin. Yksi tohelo jo lähti häpäistyään Sotshissa itsensä, Norjan, hallituksen ja sitä kautta koko Suomen.

Vaaleissa kansa äänestää aina näitä samoja pellejä. No, saimme laman.

Seuraavaksi EI KANNATA enää äänestää kokoomusta, demareita eikä liioin kepua, joka tämän murheen sai alkuun.

Ajatelkaa uusiksi. Ajatelkaa uutta. Ajatelkaa Muutosta.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

"EU, menestystarina vailla vertaa".
http://www.talouselama.fi/uutiset/katainen+eu+on+m...

Positiivinen asenne, keskittyminen uudenlaiseen innvointiin, innostus investointeihin ja uusien yritysten perustamiseen, ostovoiman lisääminen kasvun ja paremman työllistymisen kautta, hihojen kääriminen ja valitus pois jne.
Näinhän meillä on jo pitkään asia tiedostettu, mutta miten tila on diagnosoitu (oikein?) ja mitä lääkkeitä on tarjottu (samaa jo monta vuotta)? Missä tulokset?

Jos siis suljemme pois kaksi tekijää keskustelusta: (1) eurosta ei saa puhua ja (2) työttömyyden määrällä ei ole niin väliä, kunhan talouskasvu alkaa, niin millaiseen tilaan todennäköisesti ajaudumme?

Liian hitaaseen prosessiin, jossa valuuttakurssi ei jousta, eivätkä työn kustannukset jousta, mutta työttömyyden kärsimys kasvaa yhä vaarallisempiin mittoihin. Yhteiskuntarauha?

Jos eurosta taas voi puhua ja työttömyys nähdään uhkana moneen, silloin valitsisin (siis nyt 6-7 vuoden EU:n ihmiskokeen ja harjoittelun jälkeen) nopeamman tien: Joustava (kelluva) valuutta ja työllisyyden korostaminen merkittävänä tekijänä kasvun taustalla.
Tämä ei sulje pois samanaikaisia rakenneuudistuksia ja mikrotason toimia.
Lisäisi vielä sen, että jos olisin politiikassa esim. Kokoomuksen jäsen, kyllä minulle silti riittäisi se, että kolme tai n+1 vuotta on hakannut päätään puuhun.

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen

Euro-eroa vaativien tulisi perustaa oma puolue, koska käsitykseni mukaan Suomessa ei ole enää yhtään eduskuntapuoluetta, joka virallisesti vaatisi eroa eurosta.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Et ehkä sisäistä sitä, että EU:n /euroalueen natina ei riipu Suomesta, vaan paljon isommat pyörät ovat liikkeellä ja niihin eivät suomalaisten puolueiden viralliset ohjelmat vaikuta tuon taivaallista.
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2014/06/01/...
Ei kun uudestaan kummitusjunalla niin monta kierrosta, kun sähköä piisaa. :-)

Käyttäjän TimoTarus kuva
Timo Tarus

Ekononmistit vastuuseen "orastava kasvu"-puheista!

Lukuja esiin jotta nähdään 5 vuoden kehitys Suomessa:
Konkurssien määrä, ulosmittausten määrä, sosiaalitoimistojen asiakkaiden määrä, työttömyyden kasvu, luottohäiriöisten määrän kasvu, sekä lisäksi valtion velan ja verotulojen kehityksen suhde, missä otetaan huomioon kansalaisten ostovoiman heikkeneminen suhteessa rajuihin veroleikkauksiin.

Nämä kun saadaan näkyvästi esille valtamedioissa ja sitten vielä joku pääekonomisti sanomaan että kasvu on "orastavaa", niin veikkaanpa, että ekonomisti on joko asiansa osaamaton pönttö tai ehkä lahjottu ja/tai kiristetty puhumaan sontaa...

Antti Jokinen

Odotan mielenkiinnolla blogistin kommenttia Myllyniemen kommenttiin numero 36.

Antti Jokinen

Jorma Makkonen vastasikin jo vastaukseesi. Minulla ei mitään lisättävää siihen.

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen Vastaus kommenttiin #48

Hienoa että todella kontribuoit tähän keskusteluun.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

"Eurot eivät valehtele: taloudessa referenssiryhmämme on yhä useammin Etelä-Eurooppa ja yhä harvemmin muut Pohjoismaat."

Tässä on huomattava viisauden siemen. Mikä lienee se ilmeisin ero Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä (ja vastaavasti yhteinen tekijä Suomen ja Etelä-euroopan välillä)

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Avaajalta terkut: "Euron tuominen kaikkeen suomalaiseen talouskeskusteluun tuhoaa keskustelun todellisen pointin."

Ihan vain ajan säästämiseksi, ettei tarvitse hakea neulaa tuolta ylempää heinäsuovasta, vaikka mielestäni tämän avauksen keskusteluosa on Puhiksen parhaimmistoa tällä viikolla.

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen

Sovitaanko silti että kulloinenkin blogisti lähettää omat terkkunsa.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #58

Miksi? Jos et halua, että tekstejäsi lainataan alkuperäisellä linkillä niin silloin ei voi netissä kirjoittaa yhtään mitään.

Kuten kirjoitin, se oli ihan vain ajan säästämiseksi tarkoitettu lainaus.

Toivon silti, että mahdollisimman moni lukee tämän avauksen keskusteluosan, koska se on yksi parhaista mitä olen vähään aikaan täällä nähnyt. Siitä erityiskiitos myös sinulle!

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen Vastaus kommenttiin #60

Kuuluu mielestäni netikettiin.
Hyvät keskustelut ovat ehdottomasti Usarin suola. Valitettavast vaini ajankäytöllisesti suht haastavaa.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #63

Mielestäni toimin netiketin mukaan, kirjoitin kenen sanomasta on kyse, lainasin muuttamatta ja tarjosin siihen linkin alkuperäiseen lähteeseen. Paljon enempää ei voi toivoa. Valitettavan paljon huonoakin käyttäytymistä netissä näkee.

Mutta tämä menee jo sivuraiteille itse keskustelusta. Pahoitteluni.

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen

Kiitos.
Ero on talouksien erilainen rakenne. Suomessa on aina eletty suurten ehdoilla.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Ei aivan aina, mutta useimmiten kyllä. Nyt elämme Saksan ehdoilla.

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen Vastaus kommenttiin #61

Milloin siis ei ole eletty suurten ehdoilla? Silloinko kun pk-yrityksillekin pakko-tyrkytettiin valuuttalainoja 80-luvun lopussa?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #64
Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen Vastaus kommenttiin #75

Eli silloin, kun sen ken pystyi yritti epätoivoisesti maksaa käsiin räjähtäneitä valuuttalainoja pois. Moni muuten epäonnistui, kannattaa tsekata ne konkurssitilastot. Jälleen kerran, mikä osuus mahtoi olla valuuttakursseilla ja mikä yleisellä taloudellisella elpymisellä.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #82

Ketään ei pakotettu ottamaan valuuttalainoja. Eikä estetty suojautumaan valuuttakurssiriskeiltä (johdannaisilla).

Minkä vuoksi korkotaso sitten nousi eurooppalaisen valuuttakokeilun aikana?

Maamme kohtasi kaksi ulkoista shokkia likimain yhtä aikaa:

1) Asuntokuplamme puhkesi.
2) Vientimme romahti, kun pääkohde NL hävisi kartalta.

Tällaisesta tilanteesta on seurauksena taantuma, se on selviö. Korot alas ja valuuttakurssi seuraa perästä. Aivan kuten nytkin EKP on pitänyt korkoja alhaalla. Mutta valuutta ei putoa, koska Saksa painaa täysillä ja nostaa sen epäterveellisen korkeaksi meille muille.

Nyt tiedät makropuolelta, miten kiinteän valuuttakurssin (oikeasti oli silloin pieni vaihteluväli, mutta se oli merkityksetön) oloissa pitää toimia: valuutta pitää kattaa. Suomen Pankki tekikin niin: se osti markkinoilta sijoittajien ja muiden hylkimiä markkoja tehdäkseen niistä taas arvokkaampia.

Suomen Pankki nosti myös korkotasoa, jotta pääomapako olisi saatu hillittyä, mutta se ei auta tilanteessa, jossa valuutta on yliarvostettu.

Tässä kohtaa pankit tarjoivat niitä valuuttalainoja, joissa oli vielä inhimillisemmät korot.

Mutta näin vaan kävi. Yrittäjille olisi ollut paljon mieluisampaa ymmärtää makrotaloutta niin ei olisi käynyt niin huonosti. Jälleen kerran, vaikka miten norsunluutornitouhuksi moitit: makrotalouden ymmärtäminen kannattaa.

Norsunluutornipuuhailuksi katson tuossa Suomen Pankin toiminnan. He sanelevat sieltä, mitä minkäkin verran saa maksaa (eli paljonko markalla tulee olla arvoa).

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Jos suomalainen yrittäjä lähtee täällä tuotteistamaan innovaatiotaan, hänen täytyy olla joko äärimmäisen kokematon, tyhmä tai molempia.

Kolmikanta ulosmittaa talouskasvua kolme kertaa nopeammin, mitä sitä ehtii synnyttämään, eli aivan samalla sapluunalla kuin vanhoina hyvinä protektionismin aikoina.

Onhan sen taakse jättämisestä toki ainoastaan pari vuosikymmentä aikaa, joten viive on vielä Helsingin ja Arkadianmäen ajanlaskussa mitätön. Kellot jäivät vissiin Neuvosto-Moskovan aikaan, mutta veroeuroilla vaan Armania niskaan ja brändiä kiiltäväksi, niin kyllä se kassa jossain kilisee.

Kun Kokoomuksessa on selvästikin korkeasti koulutettua ja ainakin omasta mielestään dynaamista porukkaa, niin osaako blogisti kertoa, missä vaiheessa elinkaarta tolkku häviää niin perusteellisesti, ettei kykene enää ottamaan vastaan aivan kansantalouden peruskauraa, mitä Myllymäen Henri ja muutama muu on yrittänyt tässä ketjussa kärsivällisesti selittää?

Olet vastannut kaikkiin pohjalta "kyllä meidän vaan on kyettävä parempaan". Ei me nyt vaan olla niin pirun eteviä, että voidaan ylläpitää 3-5 kertaa kilpailijoita korkeampaa palkkatasoa. Siihen se kuitenkin päätyy, kun yrityksen ympärillä liihottaa byrokratian elättejä enemmän kuin Hitchcockin elokuvassa vihamielisiä lintuja.

-40 % heti pois kaikista palkoista ja eläkkeistä, niin on kompensoitu liikaa ulosmitatut edut ajan tasalle. Ellei tuo kelpaa, niin sitten markka tilalle. EK- ja AY-keisarit saman tien helvettiin kusemasta toisten muroihin ja jos byrokraateilla on jotain vaateita, niin sitten laativat keskenään paperit valtion ja poliitikkojen kustannuksella yritysten hyväksi.

Perheen kesken käytiin eurovaalien jälkeinen keskustelu ja hyvin lähellä on se tilanne että koko suku siirretään kertaheitolla ulkomaille. Ehkä sieltä löytyy kehittämisedellytykset 90-luvun puolivälissä syntyneelle idealle, jonka markkinapotentiaali olisi vähintään kymmeniä miljardeja, ehkä satoja. Tähän kuppaus- ja kusetusvaltioon en sijoita enää pennin jeniä, eikä se ole osaamisestani ollut aiemminkaan kiinnostunut. Vain maksamistani veroista. Sille on jo pantu piste.

Pitäkää konkurssipesänne ja utopianne!

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Hiljainen maastamuutto on menossa. Pysähtyneisyyden ajan loppukorahduksissa 1980-luvulla oli aika hilkulla tuo operaatio: jäädä ulkomaille, kuten eräät opiskelutoverit.

Tuntuu hassulta sanoa tämä, mutta tietyssä mielessä nykyinen EU-keskustelu fantsuttelijoiden ja euroskeptikkojen välillä muistuttaa hämmästyttävän paljon "keskustelua" 1970-luvun stalinistien ja Neuvostokriitikoiden välillä. Edellisillä oli dogmit, agitprop ja fraasit, jälkimmäiset yrittivät nähdä ja tulkita todellisuutta.
Voisiko ennustekin noudattaa analogista prosessia, jolloin fantsuttelijat vähitellen katoavat kuka minnekin piiloon ja iso kasattu byrokratia vain lakkaa olemasta?
Puolalainen aforistikko S. J. Lec kirjoitti: "Todellisuuden voi peittää näkyvistään sanomalehdellä".

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen

Niin, mietin itsekin usein miksi se loistava suomalainen koulu- ja osaamispohja ei paremmin realisoidu liiketaloudelliseksi menestykseksi maailmanmarkkinoilla. Suomalaisilla on usein jokin kulttuurinen lukko menestymistä vastaan ja varsinkin toisen menestymistä vastaan. "Yhdenvertaisuusmuottiin" pakottaminen ei vaan enää toimi tilanteessa, jossa lapiotyön potentiaali on X ja aivotyön potentiaali X^ääretön.

ulf fallenius

Kuin katsoo miten tuhoisa on ollut kokoomuksen talouspolitiikka hallituksessa on ollut niin ei voi odottaa kuin suurempaa talous syöksyä .Toivottavasta vastuunkantajat vaihtuu seuraavissa vaaleissa missä Katais hallituksen virheet joudutaan korjaamaan kovallakin kädellä.Jos seuraava pääministeri ei ole oikea talousosaaja niin Suomi on mennyttä koska nykyinen hallitus teki kaikkensa että muiden ongelmien lisäksi saatiin kotimaan kysyntä ja kulutus pysähtymään kuin seinään mistä on odotettavissa melkoisen veronmenetykset. Vaikka talousasiantuntijat varoittivat mitä veronkorotukset tekee taloudelle huonona aikana niin mitä teki Katais hallitus nosti verotuksen tappiin.Seuraamuksena on suurempi työttömyys ja lisääntyvät konkurssit ja talouskasvun täysi näivettyminen.Kun joku voisi pelastaa meidät kokoomukselta niin se olisi jo paljon ja toivotaan että Sipilä on seuraava ministeri kovataustainen talousmies kuin on eikä politiinen broileri.

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen

Samasta syystä aion itsekin olla ehdolla eduskuntavaaleissa 2015.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Asiaa. Vastaa lähes 100 % omaa näkemystäni. Lintunen lienee varsin hyvin sisällä reaalitalouden globaalissa muutosvauhdissa.

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen

Kiitos. Mikä promille 100%:n vastaavuudesta jäi puuttumaan?

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Hieman syvyyttä lisää nykyisen vientisektorin kapea-alaisuuden arviointiin. Kysymyshän on valtavasta muutoksesta pelkästään metalliteollisuudessa. Noin 20 vuodessa tuotannolliset investoinnit ja pääosa hankinnoista (raaka-aineet kv-markkinoilta, logistiikka, tuotantoinnovaatiot, pääosa tuottavuuden kehityksestä jne). Kun ns. veturiyritysten oma tekeminen oli 90-luvun alussa 70...80% on se nykyisin noin 30 %. Tässä kehityksessä mm. Ruotsi ja Tanska olivat meitä 10..20 v edellä lähtötilanteessa. Mm. ulkoinen devalvaatio olisi nykyisellä rakenteella hyvin riskialtista juuri noitten toimittajayritysten kannalta . Kuten totesit kuluttajille takoitetut tuotteet ovat meillä heikossa kantimissa. Siellä piilee suuri potentiaali työllistämiseen (esim Tanskalla ja Ruotsilla oli kv-brändejä jo 90 luvun alussa enemmän kuin meillä nykyisin. Iso savotta on edessä mutta ei toivotom. Kun Nokian vaikutus huomioidaan pois 2000 luvun alusta; on muu vientisektori pysynyt varsin vahvana. Tarvitaan luottamusta päätöksentekoon ja rajuja ratkaisuja mm. oppisopimuskoulutukseen.

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen Vastaus kommenttiin #95

Juuri näin. Makromiehet melkein aina missaavat globalisaation ja sen myötä muuttuneet teolliset rakenteet. Toki lopputuotteen lisäarvo on se suurin, mutta senkin osalta ainakin teknologiayritys pystyy suht vapaasti päättämään, missä se lopulta valmistetaan.
Ehkä Suomi on liian pitkään pysynyt insinööri-vetoisena maana, kaikella kunnioituksella toki. Kaupallinen rohkeus ja kuluttajalähtöisyys ovat jääneet sivurooliin, kun panokset ovat olleet lähinnä siinä teknisessä lopputuotteessa. Tarvinnemme tähän siis myös kulttuurisen muutoksen.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #98

Hetkinen, siis makromiehetkö kieltävät kuluttajille suunnattujen tuotteiden suunnittelemisen ja valmistamisen täällä?

Olen samaa mieltä siitä, että diversiteettiä olisi syytä saada laajemmaksi. Mutta koska tuontitavara on euron ylikorkeasta arvosta johtuen ultrahalpaa niin on vaikea saada tässä suunnitelmatalouden byrokratian shangri-lassa kannattavasti tuotettua mitään.

Kysyin esimerkiksi puolisen vuotta sitten, että jospa Suomessa lähdettäisiin samalla tavalla markkinoimaan suomalaisia tuotteita ulkomaille, kuten saksalaiset tekevät. Liian kallista pienyrityksille, sanottiin. Suuret yrityksethän hoitavat "lobbauksensa" itse. Pienillä ei ole kovin paljoa mahdollisuuksia taistella täällä tuontikrääsää vastaan.

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen Vastaus kommenttiin #102

Tuotteen arvoketju on nykyään globaali. Makrotalous paikallista tai alueellista. Pohdi tämän seurauksia.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #105

Juu, nykyisin lentokoneisiin mahtuu rahtia, laivoihin mielettömästi - kauppa on vilkastunut. Osittain se on pakottanut myös erikoistumaan. Puhutaan ns. suhteellisen edun periaatteesta. Mutta mielestäni Suomessa on menty tässä vähän pitkälle - ja keskitytty oikeastaan näihin investointihyödykkeisiin.

Kyllä täältä noustaan niidenkin turvin, mutta en voi käsittää sitä, että Suomessakin hykerrellään typerälle rahapolitiikalle, joka vain on pitkittänyt kriisiä.

Jos ei kerran suostuta ottamaan luottotappioita vastaan näistä toivottomista Etelä-Euroopan veloista, niin ne on printattava rahalla. Paitsi tietysti jos huomataan, että Kreikka istuu miljardien barrelien öljyesiintymien päällä tms., mutta ei näiden varaan voi laskea.

Mitä nopeammin kriisi taitetaan, sen parempi Suomelle. Siis luottotappioita vai printtikonetta? Minä olen ennemmin jälkimmäisen kannalla.

Käyttäjän PahaLukki kuva
Juho Salo

En mä kyllä ymmärrä miten nämä kokoomus, keskusta, sdp, rkp ja kd jaksaa jauhaa jotain "parannetaan työllisyyttä ja odotetaan innovaatioita" -roskaa, ja sitten menee ja myy tuottavia firmoja, pahimmillaan monopoleja, ja myös luonnonvaroja. Päälle kiristykset veroihin ja lisää sääntelyä.

Tarvitaan kohdennettua yritystä siihen vientiin, ja siinä kohtaa valtio-omistuksessa ei ole mitään vikaa. Mun mielestä hävisit keskustelun jo ekan vastauksen jälkeen. Kokoomus on nytkin myymässä Altiaa, jolla on 55% markkinaosuus Suomen viinoista ja Koskenkorvan brändi (myisitkö itte?). Siinä olisi potentiaalia nyt kasvattaa vientiä, mutta ei kun myydään pois vaan. Ja toki se olisi hieno idea myydä, jos siitä saisi reippaasti rahaa ja se käytettäisiin viisaasti, mutta kun ei sitä käytetä mihinkään tuottavampaan sijoitukseen kuitenkaan, joten mikä se draivi siellä kokoomuksessa edes on? Ei se johda mihinkään! Kokoomus on sellainen puolue, joka voisi tavallaan ideologisesti toimia, mutta käytäntö on sitten ihan muuta. Siis jos mä myisin Altian, niin kiskurihintaan, ja lopettaisin sitten Alkon, jolloin Altia ei voisi kilpailla Lidlin viinoja vastaan, ja sitten ostaisin Altian halvemmalla takaisin, jos onnistuisi. Sitten mä tekisin siellä kannabisviinaa tai sitä koskenkorvaa vientiin (tai angry birds viinaa). Hyvä idea olisi tosiaan kehittää sitäkin firmaa, ja tehdä Suomesta muutenkin kunnon päihteiden vientimaa. Kyllä niiden luulis myyvän, joten miksi ei? Keittimet käymään ja hamppupellot viljelyyn. Mutta kokoomus ei tee mitään.

Ja pitäis nyt herätä siihenkin, että jokainen ruohonjuuritason lisämaksu tai vero on pois Suomen kilpailukyvystä. Ei todellakaan ole kyse siitä, että Suomessa ei olisi ideoita tai innovaatioita, vaan siitä, että joku on myynyt kaikki tuotantovälineet ja resurssit pois ja tuonut tilalle vain kalliin arkielämän. Se on sellanen umpisolmujen pallo, joka pitää lähtee purkamaan solmu kerrallaan. Se koskee ihan kaikkea syntymästä kuolemaan asti, että mitä maksaa päiväkoti, peruskoulu, pakkoruotsitus, koulukuljetukset, lukio, amis, armeija, ammattikorkea, yliopisto, ajokortit, ajoneuvoverot, käyttövoimaverot, vakuutukset, kiinteistöverot, leimaverot, perintöverot, rakennusluvat, mediamaksu, työttömyyskassa, ammattiliitto, Ilmarinen, Keva. Eikä kyse oo siitä, mitä se valtiolle maksaa, vaan siitä mitä se maksaa ihmisen elämässä, koska se vaatii sen saman rahan sitten palkkana ja tukina kuitenkin. Yksikään puolue ei näytä mitään laskelmaa mitä se byrokratia ja säätäminen maksaa nykyään ihmiselle verrattuna 30 vuotta sitten. Mutta näidenkin asioiden pitäisi mennä halvemmiksi, ei kalliimmiksi. Se on tehottomuutta. Missä kokoomus oli kun mediamaksu lanseerattiin, tai kaksivaiheinen ajokortti, tai 5-vuotinen biopassi, tai kun DI-tutkinto jaettiin kandi- ja maisterivaiheeseen? Ja mites koulutusaikojen siinäkin kävi?

Mullakin on tossa hienoja ideoita, että tehtäisiin pappatunturista uusi malli, joka menis 90 km/h ja veis just 1-3l/100km bensaa. Sen vois sitten lykätä mopoluokkaan ja siitä tulis meille B-kortillisillekin hyvä vehje työmatkoille kesäksi (varsinkin omia köyhiä opiskeluaikoja muistellen kun autot oli katsastuksineen, veroineen, huoltoineen ja maksuineen mahdottomia), ja jotain tekemistä Suomeen samalla taas. Helppoa! Muutat vain lainsäädännöstä mopot ensin 90 km/h, tai tuot jonkun kevytajoneuvoluokan Suomeen kuten japanin K-autot. Eikö selviö ole, että tulevaisuuden pitäisi olla kuitenkin energiakriisiä ja talouskriisiä kauas horisonttiin asti, joten tulevaisuus on kevyitä ajoneuvoja, pyöräilyä, raitiovaunuja, passiivitaloja, informaatioteknologiaa, voimalaitoksia, vanhan infran kunnossapitoa, paikallista ruuantuotantoa ja niin poispäin. Onko se oikeasti niin vaikeaa kokoomukselle nähdä mistä se pennin jeni voisi löytyä? Vai pitäisikö mun liittyä kokoomukseen näyttämään sitä punaista lankaa?

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen

Komppaan kommentin yleistä patrioottista henkeä. Kuitenkin vapaan kansainvälisen kaupan järjestelmä perustuu juuri siihen, että valtiot eivät rakenna suojamuuureja ympärilleen (poikkeuksiakin riittää yhteiskunnan merkittävien intressien vuoksi) ja yksityinen ja julkinen toimivat kilpailuneutraliteetin olosuhteissa. Eli markkinoiden toimivuuden kautta haetaan tehokkuutta ja hyvinvointia laajalti. Jos halajaa korkeampaa elintasoa, kantsii tuottaa tavalla tai toisella enemmän sitä kuuluisaa lisäarvoa. Tietenkään Suomelle ei ole mitään järkeä ylläpitää byrokratiaa, joka tekee parhaansa kaikkien hyvien ideoiden torpedoimiseksi hitaudellaan, ymmärtämättömyydellään tai muutoin.

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen

EKP:n tämänpäiväinen sikermä oli oikea makrohenkilöiden unelma: korot alas ja jopa negatiiviseksi, rahaa kuin roskaa markkinoille asti, euro alas, jatkoa seuraa. Stetsoni vetoa, että ko. päätöksillä ei silti ole mitään merkittävää vaikutusta Suomen nykytilaan. On tärkeää ymmärtää miksi. Siksi tämä blogi.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Olen melko lailla samaa mieltä: EKP ei aloittanut QE:tä, joten markkinoilla voi olla pettymystä tiedossa.

TLTRO on tosin vielä avoin: pidän sen onnistumista mahdollisena. Korkotason muutaman korkopisteen muutokset ovat diipadaapaa, kun pitäisi voida laskea tuollaiset 500 pojoa...

Mikäli TLTRO ei onnistu (on kysyntävajetta) niin silloin markkinat todennäköisesti "pakottavat" EKP:n valtiolainojen ostoon.

ABS:t eivät pelasta, vaikka ne tulisivatkin. Niissä on volyymia tuollaiset 500 miljardia euroa, mikä on hyttysen ininää siinä määrässä, mitä tarvitaan.

Huomasitko muuten yhden hassun seikan politiikot vs. markkinat: aikanaan Saksa jyrisi jyrkästi, että SMP-ostot pitää steriloida, ja kas kummaa: kun tarpeeksi kauaa räpiköidään deflaatiossa niin istu ja pala - steriloinnista luovuttiin.

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen

EKP kuten mikä tahansa keskuspankki joutuu lopulta pohtimaan pitkän aikavälin uskottavuuttaan. Japanin uralle ei halua kukaan, mutta kovin kaukana ei olla enää siitäkään. Jos keskuspankin radikaali tai markkinoiden odotukset täysin tyydyttävä toimenpide ei sitten toimisikaan reaalitaloudessa, onko uskottavaa enää vedota siihen, että teoria olikin väärässä?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #104

Siitä vain vilkaisemaan, mikä on Yhdysvaltain uskottavuusaste? Onko Fed lastenkoulun takapiha? Ja kyllä, euroalueella olisi ihan riittävästi populaa takana, että ei tämä ole mikään "Unkari printtaa" tai "Zimbabwe printtaa".

Katso vaikka Yhdysvaltain inflaatiota. Onko revennyt käsiin, vaikka uutta hyvää tulee kymmenillä miljardeilla kuukaudessa? Ja siis tiedän, että inflaatioluvut näkyvät pidemmän ajan päästä. Usein käy kuitenkin niin, että jos rahamäärää kasvatetaan niin se ensin parantaa työttömyyttä. Miksi? No siksi, että investointiasteet ja kapasiteetit eivät hyrrää täysillä. Kasvuvaraa on. Inflaatiosta alkaa tulla enempikin ongelma, kun työllisyys on korkealla. Euroalueella ei tästä kenkä purista.

Se EKP:n tämän päivän toimissa TLTRO:n ohella on positiivista, että tuo saattaa nostaa hieman inflaatio-odotuksia, nimittäin sitten on parikin pirua merrassa jos inflaatio-odotukset putoavat tämän deflaation kanssa flirttailun tuloksena.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Emme ole ainoita, jotka pitävät EKP:n "sikermää" enemmän kosmeettisina, koska se valtiolainojen osto-ohjelma jäi vielä pois:

http://www.ft.com/intl/cms/s/0/e4e4e0e8-ecb3-11e3-...

EKP enimmäkseen puhuu. Muualla toimitaan, muualla on talouskasvuakin.

Toimituksen poiminnat